kukei mökil jo

koitetaanpa jotain kirjoitellakin taas pitkästä aikaa!

mökkikausi on todenteolla käynnistynyt, oltiin vappu mökillä ja viikonloppuna taas. vappupäivänä käytiin tivolissakin 125 000 muun ihmisen kanssa. minä kyllä livistin puolen tunnin jälkeen kotiin killin kanssa mutta isäntä ja minit viihtyivät muutaman tunnin ja tulivat sitten perästä.
torstaina ja perjantaina kurkussa tuntui siltä, että jotain pientä on ehkä tuloillaan. piuku oli mulla sylissä mökkimatkan ajan perjantai-illalla ja se alkoi jossain vaiheessa läähättää, kun en saanut mitään tolkkua auton ilmastointiin. laitoin sitten vilpoisen puhalluksen kissaa päin ja samalla tietysti itseäni, tuloksena tyytyväinen kissa ja illalla täysin tukkoon kosahtanut kurkku (onneksi omani eikä piukun). yö menikin sitten valvoessa, kurkku sattui niin paljon etten pystynyt kunnolla nielemään, nukkumisesta ei juuri kivulta tullut mitään. eka mökkisaunakin jäi väliin, voi kekkosen perävalo!
vähän sellai kiikun-kaakun olin koko viikonlopun, mutta nyt vähän jo helpottaa kun räkä on alkanut juoksemaan.

piuku ja potaatti yläpetissä

meillä on mökin makuukammarissa elikäs kopperossa kiva parvisänky, jonka yläkertaan mahtuu poika ja alakertaan äiti ja minikokoinen muikelo. kissoille tikkaat yläpetille tuovat jatkuvaa riemua, koska niiden ylösravaaminen on mahtavaa hurjastelua ja vaarallisesti elämistä. pottu putosikin mun naamani päälle sieltä ylärapulta kun mentiin taas vähän liian kovaa ja luiskahdettiin läpi. ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta kun sieltä lentää kissa päin pläsiä. potun aivotoiminta ei ole vielä kovin kehittynyttä, oli hauska seurata hänen kotiutumistaan mökille. ensimmäinen ilta oltiin vähän varuillaan ja tutkittiin paikkoja, seuraavana aamuna hän oli jo ihan sellai että "nyt asutaan täällä, jee". verhot onneksi vielä toistaiseksi säästyivät. mamma-vainaan pitsit ikkunoissa... pitäisiköhän ne vaan ottaa suosiolla pois?

kersat poimivat äitille ihanat kukat, mulla on maailman ihanimmat kersat...

he löysivät pihalta ekat sinivuokot ja e-m kerkesi niitä repimään ennen kuin e-o huusi niin että kajahti, että "ne on rauhotettuja!!!!" ei se varmaan paljon merkinnyt e-m:lle, mutta säikähti velipojan karjahdusta niin paljon että edes yksi ihana kukka sai jäädä paikalleen. äiti heti kameran kanssa perään.

kotona meidän kasvimaa tuoksahtelee huomattavasti paremmalta mitä monen muun kasvimaa tällä hetkellä, levitin siihen nimittäin puolimetriä paksun kerroksen heinää jonka terhi ystävällisesti meille kippasi. olen nyt päättänyt että laitan vaan lapsille hernettä kasvamaan enkä mitään muuta, kohdistan intoni kasvihuoneeseen ja kukkapenkkiin tänä kesänä. olenkohan jo montakin kertaa kirjoittanut ton saman aiempiin postauksiin. en muista. no, olen kumminkin iloinen, että vaikka jouduin väkipakolla luopumaan hevoshommista, ainakin saan haistella heinää koko kesän. kyllä mä sen shetlanninponin vielä joskus hommaan sanokoon isäntä mitä tykkää.

helsinkiä valloittamassa

eilen oltiin kaameassa pet expossa koko päivä. tosi huonot järjestelyt, sisäänkin piti mennä jonkun haisevan jäteaseman kautta! ei varmaan koiraväki joutunut kulkemaan sieltä! yksi ainoa läpi koko messukeskuskompleksissa mistä SAA mennä sisälle, mistään muualta ei saanut. jäteasema... jessus sentään. halli oli kaamea betonikuutio, tuomarien pöydät olivat siellä ihan hölmösti, vessoja oli aivan liian vähän ja ne olivat likaisia, omenapiirakanpalanen maksoi 5,90 ja kahvi 2,90... lisäksi ISO ektramiinus rurokille tökeröstä rahastus-yrityksestä: vain yksi ihminen yhden kissan kanssa, kolmelle kissalle sallittiin peräti kaksi. eli toisen meistä olisi pitänyt maksaa sisäänpääsymaksu!! ryykättiin yleisessä tohinassa vaan sisään sinne, siinäpähän yrittivät. en ikinä enää mene rurokin näyttelyyn jos se minusta riippuu.

pottu kuitenkin pääsi hienosti paneeliin, pusipusi!

"toi setämies kattelee munta"

kaamea oli muuten ruusukekin, sanoin leenalle että se on ihan kuin jostain 70-luvun hautajaisista varastettu.

varmaan jonkun sinne palauttama. leena sanoi, että kantsi antaa sitten potun repiä tuo jos se haluaa repiä ruusuketta. ei oltu sitten bissejä vielä tälläkään kertaa, mutta päästiin pidemmälle mitä viimeksi ja parin viikon päästä pottua viedään taas... tällä kertaa vaasaan.

viikolla oli jännää, kun pääsi eläinlääkäriin ilman omaa eläintä! olinda-siamilaisneito yritti synnytellä vauvoja ensimmäistä kertaa, mutta homma ei oikein meinannut sujua. no, kun päästiin tuhatjalkaan, kaksi vauvaa oli jo ulkona ja sitten se tietysti alkoi panttaamaan niitä loppuja kun tuommoiseen paikkaan joutui. hyvin ne sieltä sitten plopsahtivat yöllä leenan pienellä avustuksella kotona ja terveitä ovat kaikki neljä. meidän isäntä sai kunnian keksiä niille nimet! laittakaa varausta leenalle kaikki itämaisesta unelmoivat!

terhi toi eilen melkoisen läjän vanhoja heiniä joilla katan kasvimaasta sen osan johon en laita mitään tänä vuonna. olen ainakin vielä toistaiseksi pitäytynyt päätöksessäni panostaa tänä kesänä kukkamaahan. vain koristekurpitsoja laitoin itämään, jos niistä jotain tulee (olen unohtanut idätyslaatkon ulos kahdeksi yöksi, kröhöm) niin niiden kasvua ja kehitystä onkin hauska seurata. ei yhtään tiedä minkä mallisia ja -värisiä sieltä sitten tulee. kasvihuoneeseen toki on tulossa tomaattia pari tainta ja tilauksessa on kaksi vesimelonin tainta ja viiniköynnös, ihan zilgasta ajattelin lähteä. kokeilevan puutarhurin osa on mukava, onnistumisen pakkoa ei ole ja lajikkeita on valtava määrä mistä valita. ja jos onnistuu, sitä hehkutetaan sitten tässäkin tuutissa koko syksy.

puoli kuuta peipposesta...

lämmin kiitos jokaiselle teistä ihanista ihmisistä jotka lähetitte lohduttavia kommentteja, ja kiitos terhille kukkasista! yritellään tästä jatkaa taasen kirjoitteluakin. ihme juttu, kun ei nuo kissat niin ole olleet moksiskaan tellusta. kissa kuitenkin on luonnossa yksineläjä ja omien teidensä kulkija, niin ehkä se lauma ei ole niin kovin tärkeä kuitenkaan. ainakaan kun ei ihan yksin jää. tämä tässä on yksi huoleton höynähtänyt hulivili:

"nyt tää tuoli lähtee tästä!"

"mä tapan tän tuolin NYT HETI!!"

"voi ei, miten tää tuoli tapetaan!?!"

"moon suuli tuolimulhaaja posse!!"

"tottele tuoli!!"

*tuolin voitto kissasta, pottu putosi lattialle ja luovutti,
toim. huom.*

tein niin hyvää banaanijuustotorttua ettei ole tosikaan, tulin töistä ja isäntä ja mammu istuivat keittiössä kahvilla ja ylistivät ensimmäiseksi kymmenen minuuttia sitä kakkua. siihen tuli tuorejuustoa, kermaa, banaania soseutettuna, keltuaisia ja liivatteella hyydytin ja tein sokerikakkupohjan. että voi tulla yksinkertaisista aineksista hyvää! monesti ne simppeleimmät on niitä parhaimpia.

niin se suuri toimitus, se oli tosiaan leikkimökki. muksut on siinä iässä, että oli viimeiset hetket hankkia sellainen jos sellaisen meinaa hankkia, ja viime kesänä homma meni myttyyn koska erehdyin kertomaan hintoja isännälle. nyt en sanonut mitään, ostin sen ite, eikä ole rutinaa kuulunut. mutta koko kesän suunnitelmat menivät uusiksi. ei tule paviljonkia, ei ovenläpeä keittiöön, ei uutta kaakelia. laitoin kesälomarahat menemään jo ennakkoon ja uhrasin omat aikomukseni lasten ilon vuoksi, nyt on ainakin hyvä omatunto ja lapsilla tosi kiva paikka missä tapella.

kesällä laitan pelakuut tuohon ikkunan alle. siinä on tuossa edessä hauska kipsaluukku, kersat voivat sitten myydä iskälle karkkia ja muuta paheellista sieltä. näkyi olevan jo kossupullo ruokakaapissa  kun kävin katsomassa... onneksi tyhjä... poika on siivonnut lähiluontoa...
ekstrahienousmomenttikin mökissä on. myyjä kertoi sitten kun kiittelin vielä jälkikäteen hienosta mökistä, että sen on tehnyt ruotsin kuningashuoneen hovipuuseppä. siis ruotsin kuningashuoneen hovipuuseppä. meillä on ruotsin kuningashuoneen hovipuusepän tekemä leikkimökki meidän pihalla. se ei notku eikä vääntyile, se on hirrestä tehty, ja sen on tehnyt ruotsin kuningashuoneen hovipuuseppä.

tellun tragedia

meidän pikkuriikkinen lumikkomme tellu on poissa. aivan yllättäen, kolmen päivän sairauden jälkeen. se alkoi tiistaina oksentaa vaahtoa, keskiviikkona vaahto muuttui ensin vihreäksi liemeksi ja sitten vaaleanpunaiseksi. istuin illan sen kanssa vettorissa, röntgenissä ei näkynyt mitään vinkkiä vierasesineestä tai muusta tukoksesta, laajassa verenkuvassa kaikki oli hyvin. tellu sai mahansuojalääkettä ja pahoinvointilääkettä. autossa jo oksensi taas uudelleen ja oksentelu jatkui yön. soitin kunnaneläinlääkärillemme aamulla, tellu sai lisää pahoinvointilääkettä josta huolimatta oksentelu jatkui. annoin lihalientä, öljyä, arnicaa, nuxia, turhaan. tellu kuivui, pieni kaksikiloinen kissa. ei jaksanut enää kehrätä, ei jaksanut puolustautua potun nujakointiyrityksiä vastaan. aamulla tuli eläinlääkäri ja päästi tellun pois.

leikkauksella olisi voitu hänet ehkä vielä pelastaa, mutta en halunnut pitkittää kärsimystä, tellun enkä omaani. nyt on kaikki ohi, tellu odottaa kesää ja kirsikkapuuntainta jonka alle hän pääsee, metrin päähän ystävästään hekestä. meillä tänne jääneillä vain on pohjaton ikävä.

2007-2013

turboa

no arvaatkaa mitä täällä mussutetaan. no pullaa.

ikean sadan litran tynnyri taikinaa täynnä.

aika hyviä tuli.

no arvaatkaa miten kävi. no kolme ihmistä saapui. laskin että 68 korvapuustia tuli, väänsin niitä kolme tuntia, ja sitten olin jauhossa ja haiskahdin hikiseltä hame päällä esittelyssä, kun loppui aika ihan kesken. ihan hyvin meni kyllä kippoja kaupaksi, että ei siinä mitään valittamista. vaikka olenkin kulutusta vastaan. mutta ostin itsekin pari oikein tarpeellista tuotetta. ei mitään turhuuksia tietenkään.

huomenna saapuu isolla autolla mun uusin hankintani, katsotaan saadaanko se veivattua paikalleen vai ei, ja onko jollain varpaat murskana sen jälkeen vai ei.

tänä aamuna oli ensimmäinen kevätpäivä täällä meillä, kun linnunlaulu täyttää ilman, ja oikein tuntee, että nyt on talvi jäänyt taakse. voi miten olen odottanut tätä, tämä on se vuoden paras hetki, miksi aina sanon ihmisille, että kevät on minun lempivuodenaikani. kun joka puolelta kuuluu se linnunlaulu, ne suorastaan huutavat että saisivat oman äänensä kuulumaan sen konsertin yli. tätä ei kestä kauan, nyt pitää kulkea luonnossa ja nauttia tästä hetkestä.

pullaa, käsitöitä, kissoja ja rahantuhlausta

tänään sitten tupperit. odotan suurta yleisökatoa, yllättäviä "menoja", "sairastumisia", ehkä jopa ilmaantumatta jättämisiä ilman selityksiä. mutta kaikki jotka ehtivät lukea tämän ennen ilta kuutta, TARJOLLA ON TUORETTA PULLAA.

sain jo matonkin valmiiksi. olin suunnitellut, että teen oikein ison kunnon maton, mutta sitten aloin miettiä , että  ei tuollaista oikein mattopyykillä voi pestä, ei se kestä varmaan kovalla harjalla hankaamista ja painaisi märkänä sellai että tarvitaan nosturi, niin tein sitten taas kivan pikku sängynvierusmaton mökille, ja plussana on, että jäi tosi paljon aineksia vielä seuraaviin mattoprojekteihin. siis tuo oli varmaan jo pilkkuennätys minunkin lauseissani. mutta kun on niin paljon kerrottavaa! tässä mattoni:

rakkaat reinot pääsivät taas poseeraamaan

ei tuo nyt taida kovin limenvihreältä tuossa kuvassa näyttää, mutta se on limenvihreä. ehkäpä se näkyy jossain tulevissa mökkikuvissa uudelleen kesemmällä.

haluan jakaa teidän kanssanne myös kuvan bossen äidistä, joka on maailman kaunein kissa poikansa ohella. ihan vaan siksi, kun se on niin kaunis ja ihana, mun sukulaissieluni. minunkin tekisi mieli mennä kaappiin piiloon kun ihmisiä alkaa saapumaan illalla.

lumouksen lumpeenkukka, ihanuus

olen nyt kiikahtamassa flammentanzin kannalle, olen nimittäin kuullut useammalta taholta, että etelässä se saattaa pärjätä ilman alaslaskuakin. ehkäpä koklaan, meillä on kuitenkin seinä suoraan etelään, siihen ei pahemmin tuulet käy, ja täytyy kolata lunta juurille sitten vaan ahkerasti. se on niin upea se kontrasti tuohon seinään sitten. ehkä pohjantähti tai new dawn pääsee saunan ovenpieleen seuraavaksi.

mutta voi hemmetti, olen taas tehnyt heräteostoksen, melkeinpä koko kesän budjetti uusiksi. kyllä mä olen niin vietävissä. mutta suurin osa tämän mökin ihmisistä on ainakin tosi iloisia sitten... lisätietoja seuraa myöhemmin...

ai niin, lupasin e-o:lle että laitan vielä kuvat blogiin heidän hienosta taiteestaan karkkipäivänä!

e-o:n karkkitornit

e-m:n herkkukerrokset. nämä saatiin pistellä isännän kanssa.

kuu kiurusta kesään

no nyt tulee kevät kohisten, tänään olin paukuttamassa lautoja puuvajan lattiaan ja kuuntelin kiurun liverrystä!! ja lämmintä on melkein 10 astetta, auringossa varmaan lähemmäs 15! nurmikostakin on melkein puolet jo paljaana. isäntä vaihtaa kesärenkaita ja naperot uittavat laivaa pihalla lätäkössä, joka on kuulemma järvi. on niin mukavan keväistä, että on ihan pakko syödä vähän päärynä-omenastiltonilla kuorrutettua happaria, mmmmm....

leena sanoi että hän vihaa parsimista, mutta on innokas käsityö-ihminen, joten askartelin hänelle hupsun lahjan:

se on pikkuinen pehmeä kirja...

...jonka sivuilla parsin- ynnä muut neulat on kiva säilyttää.

lukkokin on hyvä olla ettei kissat saa neuloja kitaansa

olen niin onnellinen, kun mun viirivehkani kukkii ensimmäistä kertaa! en tiedä miksen ole saanut sitä kukkimaan ennen, vaikka sehän nyt kukkii kaikenmaailman ostoskeskusten kukka-istutuksissakin. mutta siihen tuli kaksi kukkaa ja se näyttää voivan oikein hyvin kun sai kaverikseen nyt mun isomman zamioculcakseni. en muista sen suomenkielistä nimeä, joku -vehka sekin taitaa olla. myös kliivia on työntänyt ulos pientä kukanalkua, heti kun vaihdoin sen pienempään ruukkuun. aloittelin vasta nyt substralit, kun en ole ylenpalttisen lannoittelun kannalla. ennen annoin aina kalankakkaa, eli akvaarion siivouslientä, mutta en saa nyt aikaiseksi.

aloitin taas virkkaamaan lumpuista mattoa. ostin jättirätistä kolme rullaa limenvihreää ja kaksi rullaa vaaleanpunaista. totesin sitten että kude on aivan liian paksua virkattavaksi, en halua katkoa koukkuja enää ja jälkikin oli rumaa. leikkaan nyt sitten niistä kaikista rullista kuteen pituussuunnassa halki. jonka jälkeen mulla on mukavat 10 rullaa matonkudetta. hieman työlästä mutta ei saa rutista, matosta tulee tosi kivan värinen, koska vaaleanvihreä ja vaaleanpunainen ovat aivan ihastuttava yhdistelmä. prismassa oli joskus tarjouksessa se ihana omenanvihreä kivi-lyhty, ja ostin sen sieltä kuleksimasta, kun olin haaveillut että saisin niistä lyhdyistä sellaisen keväisen kokoelman kun hankin vielä vaaleanpunaisia. vihreätkin on jääneet siihen yhteen, ja vaaleanpunaisia en ole raaskinut ostaa vielä yhtään. no, mitäs niillä tekiskään kun ei kesällä tuikkuja tee mieli polttaa. sellainen lohenpunainenkin kivi-lyhty on olemassa vaikka en ole missään kaupassa nähnyt, se on ihanan värinen. ja maksaa melkein neljäkymppiä joten ehkä se on liian ylellistä turhuutta meille. on niissäkin markkinat, lasikupeissa.

eilen käytiin muuten honkkarissa hakemassa turveharkkoja pari pussia kukkapenkin reunuksen aloittamiseksi. laskin että kolme tai neljä pussia vielä tarvitaan, kun tuosta tuli reilut pari metriä reunaa. ajattelin jo että istuttaisin niihin kasvamaan puolukkaa, mutta en kuitenkaan taida, jos ne eivät viihdy, ja ei se ole kiva niitä kauheita määriä jostain metsästä pois tuoda. en ole innostunut mistään jalostetuista mustikoista ja puolukoistakaan. ehkä teen piimä-sammal cocktailin ja toivon kaunista pehmeää sammalpeitettä niihin, voihan sinne sammaleen väleihin sitten istuttaa jotain pientä jos tykkää.
plantagenissakin käytiin ihailemassa ja mukaan jäi metallinen köynnöstuki meidän tulevalle ruusulle. olen sompaillut flammentanzin ja new dawnin välillä jo viime kesänä, ja silloin jäi hankkimatta koska en pystynyt päättämään, eikä paikkakaan ollut ihan selvillä. nyt on, etelänpuoleinen seinä töllistä, sen tulevan keittiön oven pieleen. se ovi kyllä taitaa taas jäädä tältä kesältä, koska niitä uusia suunnitelmia tulee päähän kokoajan, nyt vouhkaan siitä paviljongista. katsotaan sitten kesällä, onko varaa ajatella sitä oviaukon puhkaisemista. mutta siis ne köynnösruusut! flammentanz on upeudellaan ehdoton suosikki, mutta miinuspuolena ovat lyhyempi kukinta-aika mitä new dawnilla ja talvettamisen hankaluus. se pitäisi laskea maata myöden talveksi, kuka semmoista viitsii! ja pitääkö se koko ritilä sieltä sitten ruuvata irti, eihän niitä ruusun oksia sieltä saa pois lierutettua. new dawn käsittääkseni talvehtii aika varmasti täällä etelässä ihan seinälläkin ja uusii kukintaansa syksyyn asti. ottaisin mieluusti kommentteja vastaan, jos jollakulla on kokemuksia näistä!