monarkistien juhlaa ja omenakatoa

madeleine ja krisu sitten saivat toisensa. jestas miten madde oli kuin keppi peffassa, sillä oli ihan luonnoton se ryhti, luulisi olevan niska kipeenä tänään. krisu taas hoiti homman kotiin, itkuttelusta saa aina pisteitä naisväeltä, ja muutenkin hän oli selvästi oma itsensä eikä vetänyt mitään roolia siinä. se sekapäinen kädenvatkaus oli varsin hauskaa katsottavaa kärryttelyreissulla jälkeenpäin, hän vilkutti oikein tosissaan! madeleine luonnollisesti hovietikettiin vauvasta asti kasvatettuna vilkutti sillä kuninkaallisella hieman pidättyväisemmällä tyylillä. ihan selvä häntäheikkihän se krisu on, mutta varmasti myös herrasmies, ehkä hän osaa hoitaa juttunsa hienovaraisesti. madeleine sitten vaan meni ottamaan samanlaisen kuin isänsä. mun veikkaukseni on 4 vuotta.

olen ihan surkulina, huvitus on ainoa joka kukoistaa!! en ymmärrä mitä on tapahtunut! leikkasinko liikaa keväällä sitten, vai mikä muille on tullut! make on siinä kiikunkaakun, siinä on lehtiä jotka kasvaa suoraan oksista "tupsuina" ulos, eivät sillälailla normaalin näköisesti, ja niitäkin on niin vähän, että kaukaa katsottuna se näyttää (ainakin ilman rillejä) kuolleelta. molemmat astrakaanipienokaiset on kuolleet... ne tulivat piiskataimina hirvensalmelta kaksi kesää sitten ja viime kesän kehittyivät normaalisti. nyt ei ole kummassakaan yhtä ainutta lehteä ja kun katkaisin toisen, se sanoi naks. oli siellä hiukan vihertävää, mutta luulen että ne pitää kaivaa ylös vaan... yhyy, buhuhuu. en ymmärrä ollenkaan. mitään ötököitä niissä ei ole ollut. nyt pitää hommata yksi oikein vahva ja iso taimi jostain tilalle ja ensi kesänä sitten lisää, unelma
omenatarhasta kuivuu muuten ihan kokoon. sitä paitsi olen istuttanut ne sellaiseen ryhmään, kun olin miettinyt miten ihanaa on kävellä kukkivien omenapuiden alla siinä sitten joskus. siellä on myös luumu, onneksi se voi hyvin.

alppiruusu on ollut muutaman päivän täydessä kukassa, ei sitä voi kuin ihailla!

tämä on ihan perus grandiflorum. meidän pekka teki kanssa ihastuttavat kukat, mutta ne alkavat olla jo nyykähtäneitä. sitten se yksi jonka nimeä en tähän hätään muista, päätti olla kukkimatta vielä tänäkään vuonna.

perennapenkissä kukkii kaunis kukka jonka nimeä en tiedä. jostain mulle on tullut päähän tulikellukka, mutta ei se varmaan semmoinen ole. se on aika korkea ja lehdistö näyttää vähän siltä, että meinasin nyhtää sen keväällä pois rikkaruohona, mutta onneksi en nyhtänyt!

mikä tämä on? ehdotuksia?

tornionlaaksolainen kukkii! istutettu 14.5.13.

näköjäns poistin ruusunkuvan, tässä parsantaimia jotka
istutettiin männä viikolla puukehikkoon marjapensaiden
jatkoksi. 

veismelonikin kukkii kasvihuoneessa. ja tietty tomaatit joita otin yhden kirsikan ja yhden tavallisen. pitäisiköhän vesimelonia varmuuden vuoksi vähän tupsuttaa. siellä on näillä helteillä koko päivän luukku auki ja välillä ovikin että ystävät kyllä pääsevät sinne tekemään hommia, mutta varmuuden vuoksi. ehkä käyn tupsuttamassa ne tänään.

vesimelonin kukka

ihan hassua, olen yksin kotona. söin aamupalaksi jugurttia mihin sotkin vehnänalkiojuttua ja vesimelonin palasia. kukaan ei touhota, kilju eikä kohella. omituista. jäin kotiin viikonlopuksi papun vuoksi, isäntä ja mukelot mökkeilevät. vielä mukeloiden puuttumistakin omituisempaa on että pupsteri puuttuu. joka kerta kun menen ulos (eli yhtä mittaa) meinaan ensimmäiseksi ruveta lässyttämään pupalle, se kun menee ja tulee aina mun kanssani. mutta pupsterilla on kuulemma mahtava mökkiviikonloppu meneillään! ystävä peppi, villakoiran tapainen trasselitukko, on lopultakin tullut omalle mökilleen! siellä on paineltu kovaa ympäri ämpäri. ja tietty uimassa on käyty, meri on lämmennyt huomattavasti siitä kun keskiviikkona viimeksi oltiin mökillä. ja iloinen e-o on päässyt ensimmäistä kertaa uimaan mereen, uimaan ihan oikeasti.

tervetuloa muuten ihana marianne s!