torstai 28. helmikuuta 2013

paha yskä ja yhä pahenee

saisi se kevät nyt jo tulla, nythän on jo melkein maaliskuu!!!! tänään oli työsarkana kaikkien ihanuuksien karsiminen vain välttämättömimpiin. siis näistä:

kukat
  ja näistä:

vihannekset

...tähän:



tuo kippo on mainio apu jokakeväiseen oikeiden kylvöaikojen muistamiseen. ei tarvitse olla kokoajan tarkistelemassa että milloin kuuluu mitäkin kylvää. kertaakaan en ole vielä saanut kylvettyä kaikkea mitä kipossa odottelee, eihän tilakaan riitä! ei kenelläkään voi olla sellaista määrää ikkunalautoja ja vapaita pöytätasoja! ja missä se viherpeukalojen kuvasto viipyy!!

nyt on ollut kahtena päivänä +5,5 astetta ja lumen pinta on näkyvästi laskenut. ulkona on niin ihana olla ja kauhea tarves on hikilenkille pupan kanssa, mutta kun ei voi niin ei voi. tosi harmillinen juttu että flunssa tuli juuri nyt kun ulkona on kaunista! loppuviikoksi luvattiin jotain arktista ilmaa ja 10 senttiä lunta lisää niin kai olen silloin sitten iskussa. no, tuskin sentään, omat flunssani tietäen. hyvä jos alan olla iskussa huhtikuussa.

tulipa harmaa kuva, mutta etualalla alppiruusut alkavat pilkistää lumen alta



tiistai 26. helmikuuta 2013

tarinointia yskimisen lomassa

aamulla oli niin kaunis taivaanranta että piti ottaa kuva:


olisi tuon luullut enteilevän oikein ihastuttavaa auringonpaistetta mutta aika sumpussa ollaan ainakin vielä. eilen sitävastoin oli koko päivän todella kaunis talvipäivä, aurinko paistoi ja lämmittääkin jo. leikkasin omenapuut!

meidän vanhus pukkaa melkein pelkkää tuota uutta versoa, mutta on täynnä omenoita kesäisin.



mursunaama on kohta jo entinen

sain eilen sen höhlän matonkin virkattua. en tajunnut että siitä nyt ihan noin pieni tulee. mutta toisaaltas kuteen väri oli ihana eikä niitä rullia ollut siellä alelaarissa enää kuin yksi. ihan kiva tämäkin pikkumatto on sängynvieressä. matonkuteesta virkattu matto myös tuntuu ihanalta paljaan jalan alla kun siinä on muhkuroita.

lähtökohta

valmis tuote

kotilot todella yrittävät nyt invaasiota, ne on jo ihan pelottavia. ensimmäinen vaihe on nyt takana (koon massiivinen suureneminen), nyt niitä munia on jokapuolella akvaariossa. niitä on mangroveissa ja pohjahiekan seassa ja kasveissa. siivosin aamulla suodattimen ja niitä munia oli isoja kasoja suodattimen ulkopinnassa. pesin sitten vielä yhden juurakonkin koska nyt täytyy käydä taisteluun. jos jonain päivänä blogi ei enää päivity, ne ovat ryömineet ulos akvaariosta yön aikana ja tuhonneet meidät. hälyttäkää silloin apua!!

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

sunnuntai on lepopäivä

nyt tauti puhkesi oikein kunnolla. se on tehnyt tuloaan jo pitkän aikaa mutta ajattelin tänään pysyä pedissä, kutoa kovasti vilttiä, virkata uutta mattoa ja lukea fifty shades of greytä. mikäs sen parempaa sunnuntainviettoa, varsinkin kun palvelu pelaa, sain aamiaisenkin sänkyyn. täytyy kyllä isännälle antaa kehuja siitä, miten hyvin minua passataan kun olen kipeä. jossain vaiheessa täytyy nousta hiukan piipahtamaan ulkona, ei kokopäivää jaksa ilman raitista ilmaa, mutta aika rennosti täytyy nyt ottaa. ajattelin jättää nyt kaikki flunssalääkkeetkin pois kun tauti kerran niistä huolimatta puhkesi. ihanaa kun kissat on oloneuvoksia mamman kanssa täällä sängyssä!

eilen olin vielä ahkerana. ratkoin auki e-m:n kurahanskan ja ompelin sen uusiksi (se oli sekundahanska mutta nyt pelittää), laitoin napin farkkuihin jotka on sitä odottaneet monta kuukautta ja sitten illalla pääsi kitchen aid taas vauhtiin:













muodostin yhteistyössä hänen kanssaan porkkanaleipiä:




laitoin niihin perunaa, porkkanaa, siirappia, oliiviöljyä, kaurahiutaleita ja kaikenmoisia jänniä jauhoja mitä kaapista löysin. maku oli kyllä oikein kelpo huolimatta siitä sörsselistä mitä se sisälsi. sitten kun taikina alkoi olla jo valmista, huomasin vielä että ruisjauhojakin oli semmoinen epämääräinen pussinpohjallinen kaapissa piilossa muiden takana ja heitin vielä nekin sinne. ja eikun kitchen aidi uudelleen pörisemään ja kauhea pöllähdys kävi vaan.

isäntä putsasi linnunpöntöt eilen. hassua kun vaan toisessa pöntössä oli ollut oikein tehty pesä, koska molemmissa pöntöissä kyllä kirjosieppopari mielestäni pesi alkukesästä. siellä toisessa oli toinenkin pesintä sitten myöhemmin kesällä. ehkä ne eivät vaivautuneet sen yhden pesinnän takia, tai sitten ne käyttivät toista pönttöä vaan taukotupana. olin niin ylpeä kun varpunen pesi meidän pöntössä edelliskesänä, se oli sellainen vanha joka sitten lopulta tökättiin puusta poiskin. varpunen harvemmin tekee pönttöön. meillä on tuo mahtava kuusiaitakin jossa ne ihanuudet viihtyvät, varpuset on yksiä suosikkilinnuistani. se sirkutus on mahtava aidassa nyt kun kevät lähestyy kovaa vauhtia!! joskus menen vaan ovelle hetkeksi kuuntelemaan!
mökille olisi nyt oikeinkin tärkeää asiaa kun pöntöt pitäisi siivota sielläkin jollain pakkaskelillä. mökillä onkin pönttöjä enemmän, varmaan kymmenisen. eikä kaikkiin asukkaita tulekaan jostain syystä joka kesä mutta onpahan ainakin tarjottu. me tykätään linnuista.

kortteeri ja kuppila.



perjantai 22. helmikuuta 2013

terveissi raumalt!

vai mitenköhän ne siellä puhuu. tänään oltiin muijaporukassa leenan kanssa rokotus- ja sirutusreissulla know-haussa raumalla. pikkuposse sai matkatoveriksi cindyn joka ilmaisi kylläkin selkeästi mielipiteensä asiasta. nopeasti hekin vaan ovat kasvaneet eroon toisistaan vaikka bosse ei meillä vielä kauaa ole ollut. bosse toki ei cinderellasta välittänyt, vaan nökötti kiltisti ja melko hiljaakin kopassaan kun henkinen kaulin heilui pään päällä jatkuvasti.


meillä oli oikein ratkiriemukas ja pitkäksi venynyt reissu, tutustuttiin pintapuolisesti vanhan rauman ihanuuksiin ja unelmoimme palaavamme sitten kun olisi vähän ylimääräistä. voi voi, mitenköhän monta vuotta odotusta on edessä...ihana luomukauppa löytyi, ostin sieltä isännälle jotain sikäläistä olutta pullollisen, siinä maistuu kuulemma suklaa... leena löysi rusinaleipää. jättirätissäkin piti tietty käydä, vaikka pelkäsin vähän joudunko siellä vaikeuksiin. yritin mulkoilla mahdollisimman vähän kankaita ettei tule taas tehtyä heräteostoksia, koska kangaskaupasta ostan aina kankaita joilla en tiedä mitä teen. sitten ne seisovat tuolla ompelu/askartelu/kesähuoneen hyllyllä. vaikka eihän ne siellä pahennu. löysin alelaarista ihanaa valkoliilaa matonkudetta ja sen sitten hommasin! hinta 1,30! pääsen taas virkkaamaan mattoa kun olen sitä hauduttanut jo pari vuotta. leenalle kävi huonommin, hän kohnasi kaikenmaailman laatikoissa ja mukaan tarttui ihanaa lohenpunaista karvakangasta kissanpetiä varten ja ihanaa fleeceä ja puuvillaroipetta. on se ihanaa kun osaa itse tehdä, saa justiinsa sellaisen kuin haluaa, kunhan vaan löytää sopivat materiaalit. ihan jo harmittaa että jätin ite ne karvoitukset ostamatta.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

jatkuva sunnuntai

ihan mielenvikasta, sain eilen keväthepulin ja aloin pestä ikkunaa. puuhasin kolme varttia olohuoneen tienpuoleisen lasin kanssa, aika tavalla oli kertymää. sitten pesin vielä pihanpuoleisen sisäpuolelta, sitten en jaksanut/viitsinyt enää. ei kannata rasittaa itseään yli. mutta kyllä on hassua kun näkee naapuriin nyt. ja lintulautakin pilkottaa pihalta vähän paremmin, kun sisäpuoli siitä ikkunasta on puhdas. se oli täynnä kissan nenänjälkiä ja oli aika tuhrussa.

olen kovasti vienyt viherkasveja suihkuun. se virkistää niitä selvästi pölyisen talven jälkeen. mullanvaihtoon ajattelin ryhtyä vasta ensi kuun alkupuolella, mutta ne ovat niin onnessaan kun pääsevät suihkun alle puhdistautumaan. monilla on multakin ihan könttiä, ja kun lämpimällä vedellä suihkuttaa, multa alkaa kuplia kun se oikein imee vettä ja turpoaa ja koko kasvi herää taas eloon.

mandariinit tekevät jo uutta
kissat riehasivat viime yönä siihen malliin että rönsylilja löytyi lattialta aamulla. se on sellaisessa hienossa metallisessa kärryssä telkkaripöydällä ja vielä kivinen koristeruukku, onneksi ne eivät olleet hajonneet. aika metelin se piti mutta en jaksanut nousta katsomaan yöllä kun kaikki tuntuivat olevan hengissä kuitenkin. harmi kun eivät telkkaria tuupanneet alas, jos olisi vakuutuksesta saanut uuden, tuo on aika onneton tapaus. tekstityksiäkään ei saa kaikkiin ohjelmiin, ja avarasta luonnosta ne puuttuvat aina. kun painaa nappulaa, se ilmoittaa "tekstitys päällä" ja silti sitä ei tule. äiti joutuu aina simultaanitulkiksi koska avara luonto on käppänän lemppari.

mamman tossukka nauttii elämästä

joka päivä jotain uutta! elämä on ihmeellistä kun on pieni kissa!


meidän kotilot on muuntuneet. meidän akvaariossa on tapahtunut evoluutiota. kaksi vuotta se on kohta ollut, ja siellä on ihan niitä peruskotiloita. ne on olleet sellaisia pieniä mitä ne nyt ovat. nyt osa niistä on alkanut kasvaa, siellä on jo huomattavasti suurempia mitä ikinä ennen, ja niiden sarvet on kauhean pitkiä! ennen nekin oli sellaiset tapit, nyt ne on kuin joku ihan uusi laji niitten töröttimiensä kanssa. niiden elämä taitaa olla niin helppoa että alkavat kasvaa isommiksi. hyvää sapuskaa koko tankki täynnä. olen jo harkinnut nuoliaisia, jotka namuttelevet kotiloilla niin että rutina vaan käy...

ihanaa kun on loma...

tiistai 19. helmikuuta 2013

väriä elämään

sain pirjolta haasteen tehdä värikkään blogin! voi kauhistus, ei mitään mahdollisuuksia pistää ainakaan paremmaksi mitä hän, mutta teen tyylilläni ja pengon vanhoja kuva-arkistojani.

pöytä odottaa kevätkekkerivieraita

voi kun kevät tulisi jo...

kliivia kukkii!

scillaniitty!

mökin pikku orvokit aluillaan

ihana kevätkaiho...

ja ihana aurinkoinen

entisessä kodissa petuniat hieman innostuivat


sitten tähän samaan sarjaan menee varmaan myös tämänhetkinen käsityön tila, se etenee!



jatkan värihaastetta bessielle ja soletuulelle!!

maanantai 18. helmikuuta 2013

helmikuun kuvia

pannukakusta meinasi tulla pannukakku:


mutta hyvinhän se meni kun isäntä tykkää tummemmasta päästä ja emäntä vaaleammasta:


sitten oli tietysti tämä:





kissat on olleet söpöjä... kuningas ja hänen alamaisensa...



aamun upea sinisyys sai tarttumaan kameraan... mutta nyt paistaa aurinko, äkkiä pihalle!

lauantai 16. helmikuuta 2013

hiihtolomalla!

ihanaa, viikko lomaa töistä! heti aamusta vaan ladulle pikkuäijän kanssa, tehtiin pieni kierros pururadalla, ja hyvinhän ne peltoset kulki. en kaatunut kuin kaksi kertaa! mahtava juttu! sitten kotiin aamupäiväkahveille.

sturdikopio tuli vipvescorista, se on valtava! siinä oli tyynykin mukana, ja yläpeti jos tykkää roikkumisesta.


mamman kultamuumio joutui poseeraamaan vaikka se otti sitä kauheasti päähän.

tämän kanssa sitten lähdetään näyttelyyn. paljon kivampi kun on oma turvallinen pesä jossa hengailla siellä, kuin ne näyttelyhäkit jotka täytyy desinfioidakin ennen kun kissan sinne laittaa. tuonne mahtuu pieni potta ja ruokakupit ja kaikki.

luulen että olen hitusen laihtunut, sen tietää siitä että tekee erityisen paljon mieli pullaa. keho pyrkii niinkun tasapainoon kun on menettänyt massaa. ajattelin tehdä lauantaiherkuksi ihan rahkaa, laitan noita papaijapaloja sinne sekaan kun niitä on pari purkkia kaapissa. meillä on aina lauantaiherkut saunan jälkeen. jos käy hyvä tuuri, noi muut on syöneet niin paljon karkkia koko päivän (lauantai on myös karkkipäivä) että niillä ei ota kauheasti vastaan enää herkkua sitten illalla ja minä saan enemmän.


torstai 14. helmikuuta 2013

ja uusintana...

ihanaa kun pikkis on jo oma itsensä. päästin hänet jopa pihalle ulkoilemaan eilen illalla kun oli jo ihan oma itsensä. sitten leikittiin lankakerällä niinkuin kissan kuuluu! mutta meillä haisee kakka. rupesin antamaan bosselle attapectiä taas, mutta syy on selvittämättä. täytyypä koittaa netistä etsiä tietoa, miten kauan antibiootti voi vatsaa löysentää. se oli kyllä pitkävaikutteista antibioottia.

eilen illalla kun oltiin laittamassa lapsia petiin, killi pötkötti omassa sängyssään ja bosse tuli sen vatsan viereen ja jäi siihen. killi sitten tietysti kovasti hämillään (kun se menee niin helposti rassu hämilleen) kun pieni ystävä ihan kiinni tuli, ja alkoi sitä sitten putsata kovasti. voi ei miten söpöä. sain kuvia vaan kännykällä ja tarvitaan taas teknistä mariaa hätiin ennen kun saan ne ulos sieltä.

hyvä vinkki muuten kaikille englannintaitoisille jolla on alakuloa tai tositosi tylsä päivä: laittakaa translatorista kieleksi englanti, on aikas huvittavat käännökset ja ns. hieman asian vierestä...

meni muuten mullakin vähän sivuun eilen, kun toivottelin kaikille hyvää ystävänpäivää. noin siinä sitten käy kun on minä. kun se on tänään. eli hyvää ystävänpäivää!!


keskiviikko 13. helmikuuta 2013

ripuli- ja ystäväblogi

ihanaa, uusia jäseniä!! piristää mukavasti elämää kun saa uusia lukijoita kun muuten on vähän plötsähtänyt välillä, niinkuin esimerkiksi nyt. istuin nimittäin kaksi tuntia pikun kanssa taas tuhatjalassa viime yönä, kotiuduttiin vasta yhdeltä. piku on ollut niin vaisu että ajattelin, että parempi mennä sitten taas. se käveli vähän selkä köyryssä ja ihana kunnaneläinlääkärimme johanna heti kysyi että millon se on pissannut. ajattelin että jos sen rakko paukahtaa yöllä niin parempi mennä suosiolla taas vaan päivystykseen heti kun kattoa liian kauan. pikulla on diagnosoitu idiopaattinen kystiitti joskus muutama vuosi sitten mutta ollaan pärjäilty ilman cystaidia jo kauan. olisi pitänyt tämäkin ennakoida, koska se on uusiva vaiva ja stressistä aiheutuva! en olisi 500 ekiä köyhempi välttämättä muuten nyt!! aika hurja hinta kahden tunnin visiitistä kun ei ollut mistään tehohoidosta kyse, tosi kivuliaasta tosin. nasun pe-ma klinikkareissu maksoi saman. no, ei auta valittaa liikaa, kissa on kumminkin taas saanut hyvän hoidon ja tervehtyy. mutta silti! jotain rajaa hinnoitteluunkin voisi vetää... ostin feliway-haihduttimen tuohon haihduttamaan nyt, jospa siitä olisi jotain hyötyä.

tsot tsot senkin porsas, anti olla viimeinen kerta!

eilen koin myös euforisia hetkiä, sillä aloitin uuden viltin neulomisen, ihanaa...

tuasta se lähtee, 220 silmukkaa.

en millään saanut vastustettua tuota bostonlankaa kun siitä oli tarjous, 20 rullaa tarttui mukaan, kun se edellinen viltti siitä on niin kovin lämmin ja hyvä. tästä tulee isompi, sen tein kolmestatoista kerästä.

eilalta sain töissä aikas ihastuttavan ystävänpäiväyllätyksen!

se on kruunu!

se on e-m:n päähän hieman liian pieni, mutta käytän sitä koristeena, se on aivan ihana! itse en osaa virkata oikein virkkauslangalla mitään, mutta eila on tämän pyöräyttänyt varmaan parissa tunnissa!

bosse prutkuttelee vellikakkaa taas. en pysy oikein perässä siinä, että voiko sitä tehdä joku ruoka, vai voiko antibiootti vieläkin sekoittaa vatsaa vaikka loppui jo varmaan viikko sitten. tietysti voihan sillä olla vaan tosi herkkä vatsakin, mutta yleensä kissat kyllä pakertavat melkoisia pikkukiviä todennäköisemmin. ei se potalla käy epänormaalin usein, kerran tai kaksi päivässä kakkaamassa, mutta ihan prutkua sieltä tippuu. mielenkiintoista eikö olekin, jos miehensä ripuleita joku puisi blogissaan, olisi melko todennäköisesti vakavamielistä keskustelua iltapalapöydässä asiasta, mutta onneksi eläimet eivät tajua eivätkä välitä suolistonsa toiminnan julkisesta pohdiskelusta.

oikein hauskaa ystävänpäivää blogin välityksellä kaikille ystäville ja lukijoille!

maanantai 11. helmikuuta 2013

keltaisen patjan pulma

yritin ensin luomukissankarkotusta ja kylvin appelsiininkuoria killin pedin täyteen. ekaan yöhön pissaa ei ilmestynyt, mutta ne olisi vissiin pitänyt vaihtaa, tänä aamuna oli taas keltainen läiskä. jumankekka! ostin tänään sitten kissakarkotetta missä oli joku hyvä haisu, mutta kusiviskuritellu toivottavasti ei siitä pidä. ruiskin patjan sillä ja sitten menin tellun luokse, hän oli rentoutumassa sängyssä, ja lykkäsin purkin hänen nokkansa eteen. naama meni kyllä sen verran ryppyyn, että toivottavasti viesti meni nyt perille kun se haistaa sen saman lempan siellä killin pedissä.

laitoin bosselle tilaukseen näyttelykopan vipvescorista. ensi kuussa on jännät paikat kun mennään ekaan näyttelyyn! toivotaan että kansa ja tuomari lakoaa bossen kauneuden edessä ja palkintoja ja ylistyssanoja satelee joka puolelta.

kasvihuoneen katto oli ihan notkolla tänään kun tajusin vasta mennä hätiin. kauhea lumikuorma kun on taas vähän joka päivä sadellut. parikymmentä minuuttia selkä hiessä raavin sitä lunta sieltä kun ei se pelkästään vetämällä lähtenyt kun on välillä ollut suojaa ja välillä pakastunut. osa levyistä on jo irti reunoistaan, nice! keväällä saakin sitten laitella taas ilmastointiteippiä kun ei siihen oikein muukaan pysty. mutta mulle on ihan sama miltä se näyttää, kunhan satoa saadaan!





voi kökkö, taas meni edes yksi kala. pitäisiköhän niitä ostaa välillä lisää.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

kissanpäiviä ja laskiaista

taas on herkuteltu. eilen tein lauantainamiksi jugurttimoussea mangokastikkeella ja sitten herkuteltiin popcorneilla kun tuli putous. tänään kävi mammoja kylässä ja poikkeuksellisesti ostin valmiita pikkupullia johon tein ihanat laskiaispullasisälmykset jotka pelastivat tapahtuneen täydellisesti. yhdistin vaniljakreemiä ja kermavaahtoa, sitten halukkaille hilloa ja meikäläiselle tietenkin mantelimassaa johon lorautin sekaan amarettoa ja vähän kermaa notkistukseksi. ja voi taivahan vallat miten hyviä ne taas olivat! mulla on oikein sellainen bravuurivaniljamömmökin, mutta en nyt jaksanut ruveta seisomaan hellan edessä.

eilen oli hauska päivä, pääsin yksin saloon kauppoihin ruokaostoksille ja sen jälkeen kuninkaantien eläinklinikalle jossa oli kissanpäivät. leena oli siellä ihanien miukujensa kanssa ja meinasin jo hankkiutua vaikeuksiin kun olinda saattaa olla pieniin päin.
onneksi meillä on kakkaruljanssi rauhoittunut ja pikukin syö jo ihan hyvin. ja viime yönä sain nukkua!! illalla alkoi taas rallit kun menin sänkyyn, mutta sitten kun ruutulippu oli heilahtanut, ne nukkuivatkin aamuun asti. heräsin siihen kun märkä plotti plotsahti mun naamaani. se oli pupan plotti.

täytyykin lähteä lenkille, ostin eilen sieltä kuninkaantieltä vedonestovaljaat ja eilen testikierroksella tuntuivat toimivan. otetaan killin kanssa kunnon hikilenkki taas niiden kanssa. aina sen perässä saa mennä puolijuoksua mutta kivampi mennä puolijuoksua kun ei ole käsi kokoajan venytyksessä.


perjantai 8. helmikuuta 2013

vauhdikasta yöelämää

kissat aloittavat joka yö yhden ja kolmen välillä riehaamisen, toisinsanoen bosse joka saa mukaansa killin ja tellun. killi ja bosse ovat parhaat kaverukset ja juoksevat peräkanaa meidän pienessä mökissä niin että oksat pois. sitten jos killi saa bossen kiinni, se alkaa kirputtaa sitä ja bosse makaa selällään ja nautiskelee! se on hauskaa, kun luulisi että se sattuisi kamalasti pieneen nahkaiseen rääpäleeseen mutta näyttäisi olevan bossesta vaan hyvää viihdettä. se on ihanaa kun pienen pää voi olla killin kidassa välillä mutta se on niin hellää heidän välillään, killi vaan tietää että leikkikaveria ei syödä vaikka saisi sen hengiltä yhdellä puraisulla. ja bosse on mahdottoman rohkea killin kanssa.
tellu taas joutuu jatkuvien yllätyshyökkäysten kohteeksi ja välillä painitaan ja nujakoidaan kovasti, sitten nuoleskellaan taas toisen turkkia. tellulla on ollut kerran pennut ja selvästi se suhtautuu bossenkin kaahailuun hyvin äidillisesti, kärsivällisyyttä riittää mutta joskus tulee mitta täyteen. pikua on taas ruvennut vähän se natiainen ärsyttämään, ei muuten, mutta silloin kun bossella on vauhti päällä.
eikä ne ole yhtään linnassansa!! voi jessus sentään, sataviiskymppiä se maksoi ja tuolla se seisoo! se olisi tarvinnut olla alakerrassa, koska kissat on aina samassa kerroksessa missä minäkin, mutta kun alas ei oikein mahtunut mihinkään.

minä olen taas ihan töttöröö, kun joka yö pitää herätä noiden hölmöilyä kuuntelemaan. olin joogassa eilen illalla ja jollain kävi siellä vähän hassusti, kauhea kuorsaus kuului loppurentoutuksen aikana, hahhah! hyvä että sain pidäteltyä naurun, se oli kyllä niin hauskaa. pelkäsin joogaan mennessä että jos nukahdan, kun monesti juuri loppurentoutuksen aikana sitä alkaa olla niin rentona ja valmis jo sänkyyn että on sellaisessa puoliunessa ja sitten sitä havahtuu kun opettaja sanoo että pikkuhiljaa voisi ruveta kipristelemään taas sormia ja varpaita. mutta joku muu nyt sitten ehti ensin eikä ollut kyllä vaaraa että olisin nukahtanut tällä kertaa kun nauratti niin paljon.

ostin back on track-kaulurin koska olen moniongelmainen hartioistani ja selästäni. tuo piikkimatto on ihan ehdoton, rötkötän sen päällä melkein joka ilta ennen nukkumista, se tuo parempilaatuisen unen ja lämmittää ihanasti. nyt olen sitten ihan innolla kuleskellut kauluri päällä täällä, kun siinä lapussa luvattiin jopa että alussa voi tuntua ihan kipuakin kun veri alkaa niin voimakkaasti kiertää eikä aluksi saisi käyttää edes kuin 4 tuntia kerrallaan. eikä saa käyttää kun on raskaana, ihan niinkuin se olisi oikeinkin vakavasti otettava terveystuote! no, en huomaa mitään vaikutusta. tokihan se nyt hieman lämmittää, mutta jos olisin tunkenut kaulahuivin paidan alle, se lämmittäisi samalla tavalla. ei minkäänlaista kipua, ja niinkun minä sitä odotin! aina kun hommaa jonkun uuden kuntoiluvekottimen tai jonkun tämmöisen terveyteen vaikuttavan systeemin, sitä luulee alkuinnossaan että nyt lähti kaikki ongelmat ratkeamaan. mitä vielä, ei ole oikotietä onneen. paitsi ehkä se jooga.

laitan tähän nyt poikkeuksellisesti kuvan itsestäni että näätte  tuon pöljän kaulurin.

ja sitten bossesta ihana vauvakuva, tämä on leenan ottama, voiko olla mitään noin söpöä!


tiistai 5. helmikuuta 2013

satulinna ja häiriintynyt pallopää

hahaa, tänään saapui zooplussasta kunnollisen kokoinen kiipeilyteline meidän kissuteille! ilmeisesti tämä on suora kopio disneyn sadun linnasta, koska nimi oli tähkäpää.

sisäänajo menossa


se oli tosi helppo koota, mulla ei palaneet päreet kertaakaan, ja se on tosi hyvin se! yleensä en edes aloita vaan jätän kaikki kokoamiset isännälle, mutta nyt ajattelin yllättää ja selviydyin siitä!! kauheasti roinaa näyttäisi olevan tuolla takana. käskinkin ukkelin jo siivoamaan, kun tuo vintti on muksujen valtakuntaa. ja nyt sitten kissojenkin kun saivat linnansa.

johannalle tein vaippakakun muiden lahjusten mukana vietäväksi kun menemme katsomaan uutta tulokasta:

olisi siitä nätimpikin voinut tulla mutta ajatus ratkaisee luulisin


tellu jäi rysänpäältä kiinni pissaamasta killin petiin! samperin valkoinen pallopää, ja minä kun olen kimittänyt nolostuneelle killille että "miksi kusit!" potta on ihan siinä killin pedin vieressä verhon takana ja on se ennen kelvannut, mutta nyt tellu sitten on näköjään keksinyt, että tohon voisi olla kivampi päästellä. voi kun mukavaa! tellu on kaikenlisäksi ollut niin tyytyväisen oloinen viime aikoina, ei sellainen pimahtanut pelkuri mitä normaalisti. höh. jos se vielä sinne menee asioita hoitamaan, kai täytyy sitten sekoittaa joku kissankarkotustökötti. ei niitten järjenjuoksua tajua, jos niillä jonkinmoista löytyy edes. kultaheke oli sellainen, että kun sen silmiin katsoi, näkyi pelkkää tyhjää, mutta koska hän oli maailman kiltein kissa eikä ikinä tehnyt mitään tuhmuuksia, se ei haitannut mitään. tellun aivotoiminnan taisi katkaista se kun se leikattiin, koska ennen sitä se eli sen verran karua elämää että on ollut pakko jotain miettiä selviytyäkseen hengissä. tai ehkä ne leikkasivat väärästä päästä. jos sille on tehty lobotomia, voi sentään.

maanantai 4. helmikuuta 2013

perästä kuuluu

ja hohhoijaa taas, kissapojat ripuloivat kolmatta päivää. tai siis ei se mitään vesiripulia ole, mutta sellaista löysää kakkaa joka päästettäessä laskeutuu mukavasti laitaa pitkin alas hiekalle. olin ajatellut säästää teidät tältä kertomukselta mutta kun se aina vaan jatkuu ja jatkuu niin kai tämäkin kokemus pitää jakaa. yöllä sellanen huumaava köntsänlemu korvensi mun nenäkarvani karrelle, taisin oikein herätä siihen lemppaan, sitten aamulla taas kasoja molemmissa potissa. katselin netistä että ei sen ainakaan herpekseen pitäisi liittyä, joten oletan tämän olevan vaan mielenkiintoista kehitystä uusista ruuista. nyt otetaan kana-piimä-nutripluskuuri eikä siitä poiketa yhtään, en jaksa siivota niitä pottia kokoajan, eikä se hiekkakaan ilmaista ole! meillä haisee sellainen viehättävä kloori-kakka-yhdistelmä jo kun tulee ovesta sisälle. no ihan hyvä niin ei ainakaan tarvitse päästää ketään kylään.

pikulla on vieläkin ruokahalu kadoksissa ja hän on muutenkin vähän apea. välillä kehrää kyllä tyytyväisenä mutta saisi se hemmetin tauti jo helpottaa. eihän piku mikään maailman riehakkain kissa koskaan ole ollut mutta ei ole kiva katsoa sitä kun se on selvästi vähän tympääntynyt olemiseensa. bossella on huomenna viimeinen zithromax, katsotaan sitten että herpettääkö vielä vai ei. ihme kyllä tellu on ihan kunnossa. ei sillä vuoda silmät eikä peppu. ilmeisesti tellun stressitaso on aina sen verran koholla, että ei sillä tuntunut pienet naapurinrakkien vierailut missään. 

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

kokkipojan herkkutarjontaa

oltiin isännän kanssa björklundin pojan niskassa tänään. se on siis se hänen peltileipäravintolansa. ei voi edes samassa lauseessa puhua pizzoista! voi ei, mikä ihana maku! tilasin itse björklundin, joka osoittautui nappivalinnaksi. ja se oli siis sen peltileivän nimi. siinä oli ahvenanmaalaista lammasta, bearnaisekastiketta ja rucolaa. ei tietoakaan villasukkahiestä, todella hyvää. jälkiruuaksi otin mutakakkua vaniljajäätelöllä ja minttukaakaon. miinusta tuli nyt siitä, että vettä ei pöytään tullut ilman pyytämistä (muutenkin suomalaisessa ravintolakulttuurissa sairas kitsaus näkyy siinä, että vedestäkin pitää maksaa, joten sitä ei tuoda pöytään automaattisesti. ja sitten kun sitä pyytää, se on hanasta), vaniljajäätelössä ei ollut siemeniä, se ei siis ollut kunnollista laadukasta vaniljajäätelöä ja sitten myös astiat olivat vähän pettymys, halvinta mitä kaupasta löytyy ellei ikeaa oteta lukuun. myös harmitti se, kun lamput paloivat kokoajan vaikka suurista ikkunoista paistoi sisälle aurinko.
suuret plussat tulivat interiööristä, ei se niin upea ollut kuin maarianhaminan paikka mutta todella viihtyisä ja kivasti sisustettu, selvästi oli vaivaa nähty tunnelman luomiseksi. myös palvelu oli ystävällistä. ruuan maku oli todella hyvä eikä ulkonäössäkään ollut moittimista. onneksi odotettiin jo jälkiruokia kun sinne tuli sellainen porukka, jonka eräs (miespuolinen)jäsen näki tarpeelliseksi esittää pariin kertaan etunojapunnerrusta lattialla. ehkäpä voisi kuitenkin ottaa huomioon muutkin asiakkaat ja jättää ne krapulapäivän urpoilut kotiin. yleisesti ottaen kuitenkin todella miellyttävä paikka ja suosittelen kaikille jotka turussa jotain hommaavat.

kun päästiin kotiin (ja saatiin miniukkeli mammulasta takaisin!), maistui jo eilen tekemäni appelsiinikiisseli vaniljavaahdolla, uh.

me istuttiin salakapakan puolella, varsinainen ravintolapuoli jäi tuonne oikealle.

piku on ihan pirteä jo ja sokerit ihan ok. pikkukissa sai kakipoa naamaansa jostain, otin sen syliin ja ihmettelin että miten se noin kauheasti paskalta haisee, sitten huomasin, että nenä oli otsikkoon asti tavarassa! onneksi en ehtinyt pusuttaa...kävi juuri niin kuin arvelinkin, ne ovat killin kanssa jo melkeinpä parhaat ystävät. killi jopa kirputtaa bossea, luulisi sen sattuvan, mutta bosse kierii vaan killin jaloissa eikä ole moksiskaan.

tellukin on sellainen alimittainen marsu ja silti bosse on noin pieni