oli synkkä ja myrskyinen yö viime yönä. oli tosin jo edellisyönäkin mutta tällaista ukonilmaa en muista ennen kokeneeni, huu! tykkään kyllä ukonilmoista, kun ne on niin jänniä, ja sitä jyrinää on kiva kuunnella ja salamoita on hienoa katsella. nyt salamoi kyllä sellai että olisi voinut vaikka lukea vaikka muuten oli pilkkopimeää kun mustat pilvet vyöryivät taivaalla. ihan kuin joku olisi räiskyttänyt kolme tuntia salamavaloa meidän ikkunan takana ihan jatkuvalla syötöllä. ja voi sitä sadetta, se huuhteli kattoa sellai rankkasadetyyliin, se tuli simmottis aaltomaisina puuskina hurjan tuulen kera joka ujelsi ikkunanraossa. mun teki mieli juosta pihanpoikki tyhjentämään vesimittaria ettei se tulvi yli mutta en uskaltanut kun olisin varmaan saanut 6 tälliä sillä matkalla sellai sarjakuvatyyliin, aina välillä muuttunut keltaiseksi ja kuulunut vaan zzzzt, ja sitten jatkanut taas matkaa ja taas samajuttu uudestaan.
ei siellä mittarissa sitten kuitenkaan aamulla ollut "kuin" 19 milliä. kasvimaa näyttää kyllä vähän lohduttomalta... potlarit ovat kestäneet sen sateen hienosti, mutta sipulinvarret ovat ihan maatamyöden, samoin osa herneenvarsista ja punajuuret on vähän huonoina. sipulit täytynee kyllä kohtapuoliin jo nostaakin! tarvittaisiin nyt kuivahdus ja hieman arskaa tähän väliin, mutta sitä ne ovat nyt luvanneetkin. tosin tänä kesänä säätiedoitukset ovat menneet aika monesti niin sanotusti pyllylleen.
mutta mikään ei ole niin hyvää kuin itse viljelty tomsku suoraan puskasta, ja jos mahdollista, vieläpä salaa popsittuna... niistä ei kannata pitää kauheasti meteliä niin saa enemmän itse...
meidän ahvenanmaanloma lähestyy! ensi lauantaina olisi tarkoitus ryhtyä viettämään taas saaristolaiselämää. tällä kertaa matkaamme autolla ja peräkärryllä ja telttailemme niinkuin mitkäkin teinit. tässä iässä sitä toivoisi jo mukavuutta matkustamiselta, mutta itsepähän ehdotin telttailua joskus keväällä jossain mielenhäiriössä. viimeksi oltiin ahvenalla asuntoautolla, ja se oli erinomaista luksusta, koti kulki kokoajan mukana, ei tarvinnut miettiä sataako vai ei, mihin vaan saattoi pysähtyä ottamaan ettonet. mutta nyt siis mielenhäiriössä telttaillaan... toivotaan ettei viimeöinen toistu silloin.
ei siellä mittarissa sitten kuitenkaan aamulla ollut "kuin" 19 milliä. kasvimaa näyttää kyllä vähän lohduttomalta... potlarit ovat kestäneet sen sateen hienosti, mutta sipulinvarret ovat ihan maatamyöden, samoin osa herneenvarsista ja punajuuret on vähän huonoina. sipulit täytynee kyllä kohtapuoliin jo nostaakin! tarvittaisiin nyt kuivahdus ja hieman arskaa tähän väliin, mutta sitä ne ovat nyt luvanneetkin. tosin tänä kesänä säätiedoitukset ovat menneet aika monesti niin sanotusti pyllylleen.
mutta mikään ei ole niin hyvää kuin itse viljelty tomsku suoraan puskasta, ja jos mahdollista, vieläpä salaa popsittuna... niistä ei kannata pitää kauheasti meteliä niin saa enemmän itse...
meidän ahvenanmaanloma lähestyy! ensi lauantaina olisi tarkoitus ryhtyä viettämään taas saaristolaiselämää. tällä kertaa matkaamme autolla ja peräkärryllä ja telttailemme niinkuin mitkäkin teinit. tässä iässä sitä toivoisi jo mukavuutta matkustamiselta, mutta itsepähän ehdotin telttailua joskus keväällä jossain mielenhäiriössä. viimeksi oltiin ahvenalla asuntoautolla, ja se oli erinomaista luksusta, koti kulki kokoajan mukana, ei tarvinnut miettiä sataako vai ei, mihin vaan saattoi pysähtyä ottamaan ettonet. mutta nyt siis mielenhäiriössä telttaillaan... toivotaan ettei viimeöinen toistu silloin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti