ahvenalle

tänään lähdetään sitten reissuun. maria ja alex tulevat lomittamaan meille siksi aikaa. toivottavasti ei kauheasti sada. ei oikeastaan ole matkakuumetta, vain kammottava ikävä nyt jo piukua. tellu kyllä pärjää, naski on muutenkin laitumella jo ihan villiintynyt käsittelyn puutteessa, kalaset varmaan selviävät ikävästään, mutta piku on aina ihan surkeana kun mamma on liesussa. onneksi olen liesussa erittäin harvoin, ja nyt sanoin isännällekin, että mihinkään en enää matkaile niin kauan kuin piukussa henki pihisee. ihan kamalaa. pitää varmaan soittaa hänelle joka päivä. onneksi hän nukkui taas yönsä mun naamani päällä, olis ollu ikävää jos viimeisenä yönä hän olisi luuhannut jossain ulkona.

mustilanhortensia on kukkinut jonkin aikaa niin kauniisti. en tiennytkään että ne kukat on niin pikkuisia. ostettiin se viime vuonna forssan agrimarketista joskus syksyllä kun se oli surkea pieni kräki vaan. syksyn sateissa se voimistui kovasti ja kasvoi reippaasti vielä syksyn aikana kun pääsi kunnon maahan, mutta sitten talvella killi söi sen. pelkäsin että se on ihan mennyttä mutta mitä vielä, se on tosi nätti kaunis pieni puska.

kurpitsa on hurjassa kasvuvauhdissa. kävin äsken kaatamassa 20 litraa vettä sinne, ja lehtien seasta paljastui ihana pienen hunajamelonin kokoinen kurpitsa! muut ovat vielä pienempiä. voivoi sentään, se on niin ihanaa kun niitä tulee, olen aina halunnut olla kurpitsankasvattaja, mutta niitä täytyy sitten vaan lahjoitella pois, kun en ole mikään intohimoinen kurpitsanystävä itse. olen lapsena syönyt liikaa äidin kurpitsapikkelssiä, enkä osaa itsekään tehdä siitä mitään muuta. laittakaa tulemaan hyväksi testattuja kurpitsareseptejä tänne päin!

 se on sitten bon vivant ja jag talar inte svenska vai miten se menee. kuulemisiin noin viikon päästä!