ahvenanreissu kesti vain 5 yötä, mutta sitten piti tietysti mennä heti taas mökille, siksi pitkähkö tauko!
eka yö vietettiin brändössä, joka on tosi viehättävä paikka, maisemat valtavan kauniita ja merta joka puolella, mutta ikävä kyllä leirintä-alue oli parhaat päivänsä nähnyt. oltiin samassa paikassa viimeksikin, oli hauska käydä katsomassa, onko suihkukoppi edelleen homeessa ja vessan seinät vieläkin vaneria. kyllä oli. minkäänlaista kasvisvaihto-ehtoa ei ollut kanttiinissa tarjolla (korjaan: kassapimatsu ehdotti hampurilaista ilman mitään välissä) ja suunpyyhintäpaperit olivat loppu jo viime kerralla kaksi vuotta sitten. siinä paikassa on ainesta sellaiseksi leirintä-alue-legendaksi jonka kaikki reppureissaajat ja karavaanarit haluavat nähdä.
suunnistettiinkin sitten sieltä suoraan maarianhaminaan. ei jääty tällä kertaa pällistelemään kivenmurikoita vaan leiriydyttiin heti gröna uddeniin ja lähdettiin sitten ottamaan kaupunkia haltuun. pojat kävivät minigolffissa joka on aivan mahtava, siellä on vesiputous ja semmoinen luola jonka läpi täytyy lyödä ja muuta hienoa rekvisiittaa. me tytöt kuitenkin ihailimme mieluummin lilla holmenin ihmeitä josta tässä näytteitä:
ihana tuo lilla holmen, menkää kaikki käymään siellä jotka rakastette eläimiä, on teillä lapsia tai ei. kaikki muut liikuskelevat siellä täysin vapaina paitsi nuo pupuset ovat häkeissä, ja nekin häkit on isoja, ja niillä on selvästi asiat hyvin! ekalla kerralla kun en tiennyt mitä on vastassa, oli ihan semmoinen olo että hän, onko tämä totta, kun käveli riikinkukko tiellä vastaan! tosi upea paikka!
kaikennäköistä pientä ihanaa tuli hankittua, mutta onneksi osasin myös harrastaa nyt pientä pidättyväisyyttä.
ajeltiin myös tjudö-nimiseen tuppukylään, mistä piti löytymän omenaviinitila, joka oli sitten myyty ja muutettukin omenasiideritilaksi, mutta sieltä lähti mukaan hyviä puteleita jaettavaksikin. tosin se siideri oli niin hyvää, että vähän harmittaa ettei otettu koko laatikollista. siinä oli alkoakin vain 0,5%, eli käytännössä alkoholitonta, eikä sitä voi mitenkään verrata kaupan sokerilitkuihin. heillä oli myös kahvila siinä josta sai taivaallista omenatorttua vaniljakastikkeella! myös ahvenanmaanpannarissa maistui omena.
matkan varrella vastaan tuli tuulimylly jonne pääsi sisälle tutustumaan! ei ristin sielua missään, vain tuulimylly jossa ovi auki ja vieraskirja! tuli taas mietittyä entisaikojen elämää, kun on pilkkopimeässä kiivetty säkki selässä niitä kapeita tikkaita sinne ylös asti jotta mylly on saanut jauhettavaa. kyllä on ihmiset pullamössöä nykyään...
ai niin, mainostetaanpa vielä björklundinpojan pub niskaa, josta ei kyllä jostain syystä saanut ahvenanmaanpannaria eikä omistaja itse ollut paikalla ollenkaan vaikka käytiin kaffeella kaksi kertaa. mutta se paikka on komea! se on sisustettu kuin vanhaksi botskiksi, siellä on laivan piippuja ja vanhoja sillitynnyreitä ja puulaatikoita pöytinä. tosi hauskannäköinen paikka!!
eka yö vietettiin brändössä, joka on tosi viehättävä paikka, maisemat valtavan kauniita ja merta joka puolella, mutta ikävä kyllä leirintä-alue oli parhaat päivänsä nähnyt. oltiin samassa paikassa viimeksikin, oli hauska käydä katsomassa, onko suihkukoppi edelleen homeessa ja vessan seinät vieläkin vaneria. kyllä oli. minkäänlaista kasvisvaihto-ehtoa ei ollut kanttiinissa tarjolla (korjaan: kassapimatsu ehdotti hampurilaista ilman mitään välissä) ja suunpyyhintäpaperit olivat loppu jo viime kerralla kaksi vuotta sitten. siinä paikassa on ainesta sellaiseksi leirintä-alue-legendaksi jonka kaikki reppureissaajat ja karavaanarit haluavat nähdä.
suunnistettiinkin sitten sieltä suoraan maarianhaminaan. ei jääty tällä kertaa pällistelemään kivenmurikoita vaan leiriydyttiin heti gröna uddeniin ja lähdettiin sitten ottamaan kaupunkia haltuun. pojat kävivät minigolffissa joka on aivan mahtava, siellä on vesiputous ja semmoinen luola jonka läpi täytyy lyödä ja muuta hienoa rekvisiittaa. me tytöt kuitenkin ihailimme mieluummin lilla holmenin ihmeitä josta tässä näytteitä:
ihana tuo lilla holmen, menkää kaikki käymään siellä jotka rakastette eläimiä, on teillä lapsia tai ei. kaikki muut liikuskelevat siellä täysin vapaina paitsi nuo pupuset ovat häkeissä, ja nekin häkit on isoja, ja niillä on selvästi asiat hyvin! ekalla kerralla kun en tiennyt mitä on vastassa, oli ihan semmoinen olo että hän, onko tämä totta, kun käveli riikinkukko tiellä vastaan! tosi upea paikka!
kaikennäköistä pientä ihanaa tuli hankittua, mutta onneksi osasin myös harrastaa nyt pientä pidättyväisyyttä.
ajeltiin myös tjudö-nimiseen tuppukylään, mistä piti löytymän omenaviinitila, joka oli sitten myyty ja muutettukin omenasiideritilaksi, mutta sieltä lähti mukaan hyviä puteleita jaettavaksikin. tosin se siideri oli niin hyvää, että vähän harmittaa ettei otettu koko laatikollista. siinä oli alkoakin vain 0,5%, eli käytännössä alkoholitonta, eikä sitä voi mitenkään verrata kaupan sokerilitkuihin. heillä oli myös kahvila siinä josta sai taivaallista omenatorttua vaniljakastikkeella! myös ahvenanmaanpannarissa maistui omena.
ai niin, mainostetaanpa vielä björklundinpojan pub niskaa, josta ei kyllä jostain syystä saanut ahvenanmaanpannaria eikä omistaja itse ollut paikalla ollenkaan vaikka käytiin kaffeella kaksi kertaa. mutta se paikka on komea! se on sisustettu kuin vanhaksi botskiksi, siellä on laivan piippuja ja vanhoja sillitynnyreitä ja puulaatikoita pöytinä. tosi hauskannäköinen paikka!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti