nyt on movember ja isäntä ottaa osaa työporukan pensselinkasvatusprojektiin. tässä on lähtötilanne:
eilen ajettiin jutut pois ja nyt sitten marraskuun ajan kasvatellaan pusikkoa.
en ole ikinä nähnyt sitä viiksekkäänä, mitä nyt sillä on aina sellainen ylikasvanut sänki, koska olen valittanut, että se näyttää pikkupojalta siloposkisena. jänskää. ehdotin että se kasvattaisi sellaiset kunnon guntherit, ne sais jatkua leuan kautta sinne taaksepäin. katsotaan meneekö läpi.
meille tuli sitten jo joulu. olin ajatellut että laitan päivän aikana yllätyksenä kaikkiin ikkunoihin punaiset verhot ja sohvaan punaiset päälliset ja pussilakanat sänkyyn ja kovasti olikin pesue innoissaan kun tulivat kotiin. se nyt sitten vaan tiesi lisää pyykkiä, mutta kerranhan se joulu vaan on, ja nyt kun aloittaa aikaisin, ehtii jouluun mennessä pesemään ne kaikki pyykit! ja tietty sitä kuuluisaa jouluhössötystä on sitten vähemmän, voi keskittyä oleelliseen. johannalla kävi taas vanhanaikaisesti, heille oli kanssa tullut joulu uusien mattojen ja verhojen muodossa. hän oli uskaltautunut laittamaan pehmoisen valkoisen maton lattialle koska kukaan lemmikeistä ei ollut ripuloinut pitkään aikaan. niin sitten täplä oli mennyt ja kakannut siihen. myös urpo-kissa oli ripuloinut useampaan otteeseen päin seiniä, kirjaimellisesti. pitää oikein huokaista syvään, kyllä niin on empatiat johannan puolella...
en ole ikinä nähnyt sitä viiksekkäänä, mitä nyt sillä on aina sellainen ylikasvanut sänki, koska olen valittanut, että se näyttää pikkupojalta siloposkisena. jänskää. ehdotin että se kasvattaisi sellaiset kunnon guntherit, ne sais jatkua leuan kautta sinne taaksepäin. katsotaan meneekö läpi.
meille tuli sitten jo joulu. olin ajatellut että laitan päivän aikana yllätyksenä kaikkiin ikkunoihin punaiset verhot ja sohvaan punaiset päälliset ja pussilakanat sänkyyn ja kovasti olikin pesue innoissaan kun tulivat kotiin. se nyt sitten vaan tiesi lisää pyykkiä, mutta kerranhan se joulu vaan on, ja nyt kun aloittaa aikaisin, ehtii jouluun mennessä pesemään ne kaikki pyykit! ja tietty sitä kuuluisaa jouluhössötystä on sitten vähemmän, voi keskittyä oleelliseen. johannalla kävi taas vanhanaikaisesti, heille oli kanssa tullut joulu uusien mattojen ja verhojen muodossa. hän oli uskaltautunut laittamaan pehmoisen valkoisen maton lattialle koska kukaan lemmikeistä ei ollut ripuloinut pitkään aikaan. niin sitten täplä oli mennyt ja kakannut siihen. myös urpo-kissa oli ripuloinut useampaan otteeseen päin seiniä, kirjaimellisesti. pitää oikein huokaista syvään, kyllä niin on empatiat johannan puolella...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti