kultainen nasuttaja lähti tänään uuteen kotiin, buhuhuuuu.... yritin ajatella epäitsekkäästi, aika ja taidot eivät vain kertakaikkiaan riittäneet hänelle, hän ansaitsee enemmän kuin mitä mammalta voi saada. oli taas rankka ilta eilen kun halin häntä viimeistä kertaa tallissa. tänään uusi omistaja karoliina haki hänet pois, hän oli vähän huolissaan mutta käveli kiltisti traileriin. mutta hän pääsi hyvään paikkaan (en kai muunlaiseen olisi häntä antanutkaan!!), kotieläinpihaan porvooseen. hänestä tulee talutusponi ja lasten suosikki. mennään katsomaan häntä jo ehkä ensi viikonloppuna ja tietysti sitten kesällä taas. ja tietenkin sopimukseen laitettiin minulle etuosto-oikeus.
nyt pitää miettiä jotain muuta.
sunnuntaina olin ratsastamassa ekaa kertaa yhdeksään vuoteen!! sekopäinen pamsu vei mua kiitoa ympärs varsinais-suomalaista maaseutua. ihan olin matkustajana, ei yhtään kivaa. taitaa mennä seuraavat 9v ennen kuin seuraavan kerran teen jotain noin hölmöä. luulin että sitä saa kokoajan koputtaa kylkiin että se jaksaa kävellä, ja mitä vielä. niin lähdettiin kun tykin suusta eikä pamsu vauhdin hurmassaan ollut kovin vastaanottavainen pidätteille, karjumisesta ja kiroilusta puhumattakaan. jumankekka. mites se ilkeä ja irstas vitsi meni että yöllä ratsastaa ku mannerheimi ja aamulla kävelee ku ahtisaari. pätee nyt meikäläiseen, aika kipeenä on paikat! vaikken olekaan yöllä ratsastanut, ihan tiedoksi vaan.
ostin killille tossut, varvas ei ole vieläkään kunnolla parantunut. laitan sille lenkille vielä sen pumpulin ja siihen pintelin ja sitten tossun. ja kun kerran kauppoja tehtiin, laitoin samantein tilaukseen vedenkestävän hurtta- fleecehaalarin, kun liikkeessä ei ollut hänen kokoaan. eikä punaista, kun eihän tyttökoiralle voi laittaa mustaa! tyhmät ilmatieteilijät lupasivat että lopputalvi on superkylmä, senkun näkis. no, me ollaan sitten ainakin varustauduttu, vaikka tuntuu kyllä menevän aika usein pieleen ennustukset nykyään.
sitä juoksuakin tässä odotellaan. pikkuhousuja pitäisi kanssa hankkia plottinokalle parit lisää, kun noita pitää nähtävästi joka päivä pestä, vaikka ne kyllä kuivuvatkin nopsaan lattialämmityksen päällä kun käsin vaan pesee lavuaarissa. killi on ollut vähän masentunut viime päivinä, se varmasti enteilee sitä juoksua. se on niin surkea, kun makaa kopassaan ja katselee kun ihmiset kävelee ohi. silmät vaan liikkuu päässä, muuten ei hievahdakaan. pientä alakuloa... mutta saa hän ulkona sellaisia paviaanikohtauksia että tossut pois. sitten ratkeaa taas se varvas, kyllä on vaikeeta.
nyt pitää miettiä jotain muuta.
sunnuntaina olin ratsastamassa ekaa kertaa yhdeksään vuoteen!! sekopäinen pamsu vei mua kiitoa ympärs varsinais-suomalaista maaseutua. ihan olin matkustajana, ei yhtään kivaa. taitaa mennä seuraavat 9v ennen kuin seuraavan kerran teen jotain noin hölmöä. luulin että sitä saa kokoajan koputtaa kylkiin että se jaksaa kävellä, ja mitä vielä. niin lähdettiin kun tykin suusta eikä pamsu vauhdin hurmassaan ollut kovin vastaanottavainen pidätteille, karjumisesta ja kiroilusta puhumattakaan. jumankekka. mites se ilkeä ja irstas vitsi meni että yöllä ratsastaa ku mannerheimi ja aamulla kävelee ku ahtisaari. pätee nyt meikäläiseen, aika kipeenä on paikat! vaikken olekaan yöllä ratsastanut, ihan tiedoksi vaan.
ostin killille tossut, varvas ei ole vieläkään kunnolla parantunut. laitan sille lenkille vielä sen pumpulin ja siihen pintelin ja sitten tossun. ja kun kerran kauppoja tehtiin, laitoin samantein tilaukseen vedenkestävän hurtta- fleecehaalarin, kun liikkeessä ei ollut hänen kokoaan. eikä punaista, kun eihän tyttökoiralle voi laittaa mustaa! tyhmät ilmatieteilijät lupasivat että lopputalvi on superkylmä, senkun näkis. no, me ollaan sitten ainakin varustauduttu, vaikka tuntuu kyllä menevän aika usein pieleen ennustukset nykyään.
sitä juoksuakin tässä odotellaan. pikkuhousuja pitäisi kanssa hankkia plottinokalle parit lisää, kun noita pitää nähtävästi joka päivä pestä, vaikka ne kyllä kuivuvatkin nopsaan lattialämmityksen päällä kun käsin vaan pesee lavuaarissa. killi on ollut vähän masentunut viime päivinä, se varmasti enteilee sitä juoksua. se on niin surkea, kun makaa kopassaan ja katselee kun ihmiset kävelee ohi. silmät vaan liikkuu päässä, muuten ei hievahdakaan. pientä alakuloa... mutta saa hän ulkona sellaisia paviaanikohtauksia että tossut pois. sitten ratkeaa taas se varvas, kyllä on vaikeeta.
2 kommenttia:
Voi surku, kyllä se tietysti on kova paikka kun joutuu luopumaan toisesta :(, mutta sillä on onneksi varmasti hyvä koti ja pääset sitä katsomaan. Hyvä että sopiva ostaja löytyi.
kauhia ikävä on. ahistaa.
mutta hahaa, nytpä löyty tää mistä vastaan kommentteihin!!!
Lähetä kommentti