oltiin isännän kanssa björklundin pojan niskassa tänään. se on siis se hänen peltileipäravintolansa. ei voi edes samassa lauseessa puhua pizzoista! voi ei, mikä ihana maku! tilasin itse björklundin, joka osoittautui nappivalinnaksi. ja se oli siis sen peltileivän nimi. siinä oli ahvenanmaalaista lammasta, bearnaisekastiketta ja rucolaa. ei tietoakaan villasukkahiestä, todella hyvää. jälkiruuaksi otin mutakakkua vaniljajäätelöllä ja minttukaakaon. miinusta tuli nyt siitä, että vettä ei pöytään tullut ilman pyytämistä (muutenkin suomalaisessa ravintolakulttuurissa sairas kitsaus näkyy siinä, että vedestäkin pitää maksaa, joten sitä ei tuoda pöytään automaattisesti. ja sitten kun sitä pyytää, se on hanasta), vaniljajäätelössä ei ollut siemeniä, se ei siis ollut kunnollista laadukasta vaniljajäätelöä ja sitten myös astiat olivat vähän pettymys, halvinta mitä kaupasta löytyy ellei ikeaa oteta lukuun. myös harmitti se, kun lamput paloivat kokoajan vaikka suurista ikkunoista paistoi sisälle aurinko.
suuret plussat tulivat interiööristä, ei se niin upea ollut kuin maarianhaminan paikka mutta todella viihtyisä ja kivasti sisustettu, selvästi oli vaivaa nähty tunnelman luomiseksi. myös palvelu oli ystävällistä. ruuan maku oli todella hyvä eikä ulkonäössäkään ollut moittimista. onneksi odotettiin jo jälkiruokia kun sinne tuli sellainen porukka, jonka eräs (miespuolinen)jäsen näki tarpeelliseksi esittää pariin kertaan etunojapunnerrusta lattialla. ehkäpä voisi kuitenkin ottaa huomioon muutkin asiakkaat ja jättää ne krapulapäivän urpoilut kotiin. yleisesti ottaen kuitenkin todella miellyttävä paikka ja suosittelen kaikille jotka turussa jotain hommaavat.
kun päästiin kotiin (ja saatiin miniukkeli mammulasta takaisin!), maistui jo eilen tekemäni appelsiinikiisseli vaniljavaahdolla, uh.
piku on ihan pirteä jo ja sokerit ihan ok. pikkukissa sai kakipoa naamaansa jostain, otin sen syliin ja ihmettelin että miten se noin kauheasti paskalta haisee, sitten huomasin, että nenä oli otsikkoon asti tavarassa! onneksi en ehtinyt pusuttaa...kävi juuri niin kuin arvelinkin, ne ovat killin kanssa jo melkeinpä parhaat ystävät. killi jopa kirputtaa bossea, luulisi sen sattuvan, mutta bosse kierii vaan killin jaloissa eikä ole moksiskaan.
suuret plussat tulivat interiööristä, ei se niin upea ollut kuin maarianhaminan paikka mutta todella viihtyisä ja kivasti sisustettu, selvästi oli vaivaa nähty tunnelman luomiseksi. myös palvelu oli ystävällistä. ruuan maku oli todella hyvä eikä ulkonäössäkään ollut moittimista. onneksi odotettiin jo jälkiruokia kun sinne tuli sellainen porukka, jonka eräs (miespuolinen)jäsen näki tarpeelliseksi esittää pariin kertaan etunojapunnerrusta lattialla. ehkäpä voisi kuitenkin ottaa huomioon muutkin asiakkaat ja jättää ne krapulapäivän urpoilut kotiin. yleisesti ottaen kuitenkin todella miellyttävä paikka ja suosittelen kaikille jotka turussa jotain hommaavat.
kun päästiin kotiin (ja saatiin miniukkeli mammulasta takaisin!), maistui jo eilen tekemäni appelsiinikiisseli vaniljavaahdolla, uh.
 |
| me istuttiin salakapakan puolella, varsinainen ravintolapuoli jäi tuonne oikealle. |
piku on ihan pirteä jo ja sokerit ihan ok. pikkukissa sai kakipoa naamaansa jostain, otin sen syliin ja ihmettelin että miten se noin kauheasti paskalta haisee, sitten huomasin, että nenä oli otsikkoon asti tavarassa! onneksi en ehtinyt pusuttaa...kävi juuri niin kuin arvelinkin, ne ovat killin kanssa jo melkeinpä parhaat ystävät. killi jopa kirputtaa bossea, luulisi sen sattuvan, mutta bosse kierii vaan killin jaloissa eikä ole moksiskaan.
 |
| tellukin on sellainen alimittainen marsu ja silti bosse on noin pieni |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti