perästä kuuluu

ja hohhoijaa taas, kissapojat ripuloivat kolmatta päivää. tai siis ei se mitään vesiripulia ole, mutta sellaista löysää kakkaa joka päästettäessä laskeutuu mukavasti laitaa pitkin alas hiekalle. olin ajatellut säästää teidät tältä kertomukselta mutta kun se aina vaan jatkuu ja jatkuu niin kai tämäkin kokemus pitää jakaa. yöllä sellanen huumaava köntsänlemu korvensi mun nenäkarvani karrelle, taisin oikein herätä siihen lemppaan, sitten aamulla taas kasoja molemmissa potissa. katselin netistä että ei sen ainakaan herpekseen pitäisi liittyä, joten oletan tämän olevan vaan mielenkiintoista kehitystä uusista ruuista. nyt otetaan kana-piimä-nutripluskuuri eikä siitä poiketa yhtään, en jaksa siivota niitä pottia kokoajan, eikä se hiekkakaan ilmaista ole! meillä haisee sellainen viehättävä kloori-kakka-yhdistelmä jo kun tulee ovesta sisälle. no ihan hyvä niin ei ainakaan tarvitse päästää ketään kylään.

pikulla on vieläkin ruokahalu kadoksissa ja hän on muutenkin vähän apea. välillä kehrää kyllä tyytyväisenä mutta saisi se hemmetin tauti jo helpottaa. eihän piku mikään maailman riehakkain kissa koskaan ole ollut mutta ei ole kiva katsoa sitä kun se on selvästi vähän tympääntynyt olemiseensa. bossella on huomenna viimeinen zithromax, katsotaan sitten että herpettääkö vielä vai ei. ihme kyllä tellu on ihan kunnossa. ei sillä vuoda silmät eikä peppu. ilmeisesti tellun stressitaso on aina sen verran koholla, että ei sillä tuntunut pienet naapurinrakkien vierailut missään.