no nyt tulee kevät kohisten, tänään olin paukuttamassa lautoja puuvajan lattiaan ja kuuntelin kiurun liverrystä!! ja lämmintä on melkein 10 astetta, auringossa varmaan lähemmäs 15! nurmikostakin on melkein puolet jo paljaana. isäntä vaihtaa kesärenkaita ja naperot uittavat laivaa pihalla lätäkössä, joka on kuulemma järvi. on niin mukavan keväistä, että on ihan pakko syödä vähän päärynä-omenastiltonilla kuorrutettua happaria, mmmmm....
leena sanoi että hän vihaa parsimista, mutta on innokas käsityö-ihminen, joten askartelin hänelle hupsun lahjan:
olen niin onnellinen, kun mun viirivehkani kukkii ensimmäistä kertaa! en tiedä miksen ole saanut sitä kukkimaan ennen, vaikka sehän nyt kukkii kaikenmaailman ostoskeskusten kukka-istutuksissakin. mutta siihen tuli kaksi kukkaa ja se näyttää voivan oikein hyvin kun sai kaverikseen nyt mun isomman zamioculcakseni. en muista sen suomenkielistä nimeä, joku -vehka sekin taitaa olla. myös kliivia on työntänyt ulos pientä kukanalkua, heti kun vaihdoin sen pienempään ruukkuun. aloittelin vasta nyt substralit, kun en ole ylenpalttisen lannoittelun kannalla. ennen annoin aina kalankakkaa, eli akvaarion siivouslientä, mutta en saa nyt aikaiseksi.
aloitin taas virkkaamaan lumpuista mattoa. ostin jättirätistä kolme rullaa limenvihreää ja kaksi rullaa vaaleanpunaista. totesin sitten että kude on aivan liian paksua virkattavaksi, en halua katkoa koukkuja enää ja jälkikin oli rumaa. leikkaan nyt sitten niistä kaikista rullista kuteen pituussuunnassa halki. jonka jälkeen mulla on mukavat 10 rullaa matonkudetta. hieman työlästä mutta ei saa rutista, matosta tulee tosi kivan värinen, koska vaaleanvihreä ja vaaleanpunainen ovat aivan ihastuttava yhdistelmä. prismassa oli joskus tarjouksessa se ihana omenanvihreä kivi-lyhty, ja ostin sen sieltä kuleksimasta, kun olin haaveillut että saisin niistä lyhdyistä sellaisen keväisen kokoelman kun hankin vielä vaaleanpunaisia. vihreätkin on jääneet siihen yhteen, ja vaaleanpunaisia en ole raaskinut ostaa vielä yhtään. no, mitäs niillä tekiskään kun ei kesällä tuikkuja tee mieli polttaa. sellainen lohenpunainenkin kivi-lyhty on olemassa vaikka en ole missään kaupassa nähnyt, se on ihanan värinen. ja maksaa melkein neljäkymppiä joten ehkä se on liian ylellistä turhuutta meille. on niissäkin markkinat, lasikupeissa.
eilen käytiin muuten honkkarissa hakemassa turveharkkoja pari pussia kukkapenkin reunuksen aloittamiseksi. laskin että kolme tai neljä pussia vielä tarvitaan, kun tuosta tuli reilut pari metriä reunaa. ajattelin jo että istuttaisin niihin kasvamaan puolukkaa, mutta en kuitenkaan taida, jos ne eivät viihdy, ja ei se ole kiva niitä kauheita määriä jostain metsästä pois tuoda. en ole innostunut mistään jalostetuista mustikoista ja puolukoistakaan. ehkä teen piimä-sammal cocktailin ja toivon kaunista pehmeää sammalpeitettä niihin, voihan sinne sammaleen väleihin sitten istuttaa jotain pientä jos tykkää.
plantagenissakin käytiin ihailemassa ja mukaan jäi metallinen köynnöstuki meidän tulevalle ruusulle. olen sompaillut flammentanzin ja new dawnin välillä jo viime kesänä, ja silloin jäi hankkimatta koska en pystynyt päättämään, eikä paikkakaan ollut ihan selvillä. nyt on, etelänpuoleinen seinä töllistä, sen tulevan keittiön oven pieleen. se ovi kyllä taitaa taas jäädä tältä kesältä, koska niitä uusia suunnitelmia tulee päähän kokoajan, nyt vouhkaan siitä paviljongista. katsotaan sitten kesällä, onko varaa ajatella sitä oviaukon puhkaisemista. mutta siis ne köynnösruusut! flammentanz on upeudellaan ehdoton suosikki, mutta miinuspuolena ovat lyhyempi kukinta-aika mitä new dawnilla ja talvettamisen hankaluus. se pitäisi laskea maata myöden talveksi, kuka semmoista viitsii! ja pitääkö se koko ritilä sieltä sitten ruuvata irti, eihän niitä ruusun oksia sieltä saa pois lierutettua. new dawn käsittääkseni talvehtii aika varmasti täällä etelässä ihan seinälläkin ja uusii kukintaansa syksyyn asti. ottaisin mieluusti kommentteja vastaan, jos jollakulla on kokemuksia näistä!
leena sanoi että hän vihaa parsimista, mutta on innokas käsityö-ihminen, joten askartelin hänelle hupsun lahjan:
 |
| se on pikkuinen pehmeä kirja... |
 |
| ...jonka sivuilla parsin- ynnä muut neulat on kiva säilyttää. |
 |
| lukkokin on hyvä olla ettei kissat saa neuloja kitaansa |
olen niin onnellinen, kun mun viirivehkani kukkii ensimmäistä kertaa! en tiedä miksen ole saanut sitä kukkimaan ennen, vaikka sehän nyt kukkii kaikenmaailman ostoskeskusten kukka-istutuksissakin. mutta siihen tuli kaksi kukkaa ja se näyttää voivan oikein hyvin kun sai kaverikseen nyt mun isomman zamioculcakseni. en muista sen suomenkielistä nimeä, joku -vehka sekin taitaa olla. myös kliivia on työntänyt ulos pientä kukanalkua, heti kun vaihdoin sen pienempään ruukkuun. aloittelin vasta nyt substralit, kun en ole ylenpalttisen lannoittelun kannalla. ennen annoin aina kalankakkaa, eli akvaarion siivouslientä, mutta en saa nyt aikaiseksi.
aloitin taas virkkaamaan lumpuista mattoa. ostin jättirätistä kolme rullaa limenvihreää ja kaksi rullaa vaaleanpunaista. totesin sitten että kude on aivan liian paksua virkattavaksi, en halua katkoa koukkuja enää ja jälkikin oli rumaa. leikkaan nyt sitten niistä kaikista rullista kuteen pituussuunnassa halki. jonka jälkeen mulla on mukavat 10 rullaa matonkudetta. hieman työlästä mutta ei saa rutista, matosta tulee tosi kivan värinen, koska vaaleanvihreä ja vaaleanpunainen ovat aivan ihastuttava yhdistelmä. prismassa oli joskus tarjouksessa se ihana omenanvihreä kivi-lyhty, ja ostin sen sieltä kuleksimasta, kun olin haaveillut että saisin niistä lyhdyistä sellaisen keväisen kokoelman kun hankin vielä vaaleanpunaisia. vihreätkin on jääneet siihen yhteen, ja vaaleanpunaisia en ole raaskinut ostaa vielä yhtään. no, mitäs niillä tekiskään kun ei kesällä tuikkuja tee mieli polttaa. sellainen lohenpunainenkin kivi-lyhty on olemassa vaikka en ole missään kaupassa nähnyt, se on ihanan värinen. ja maksaa melkein neljäkymppiä joten ehkä se on liian ylellistä turhuutta meille. on niissäkin markkinat, lasikupeissa.
eilen käytiin muuten honkkarissa hakemassa turveharkkoja pari pussia kukkapenkin reunuksen aloittamiseksi. laskin että kolme tai neljä pussia vielä tarvitaan, kun tuosta tuli reilut pari metriä reunaa. ajattelin jo että istuttaisin niihin kasvamaan puolukkaa, mutta en kuitenkaan taida, jos ne eivät viihdy, ja ei se ole kiva niitä kauheita määriä jostain metsästä pois tuoda. en ole innostunut mistään jalostetuista mustikoista ja puolukoistakaan. ehkä teen piimä-sammal cocktailin ja toivon kaunista pehmeää sammalpeitettä niihin, voihan sinne sammaleen väleihin sitten istuttaa jotain pientä jos tykkää.
plantagenissakin käytiin ihailemassa ja mukaan jäi metallinen köynnöstuki meidän tulevalle ruusulle. olen sompaillut flammentanzin ja new dawnin välillä jo viime kesänä, ja silloin jäi hankkimatta koska en pystynyt päättämään, eikä paikkakaan ollut ihan selvillä. nyt on, etelänpuoleinen seinä töllistä, sen tulevan keittiön oven pieleen. se ovi kyllä taitaa taas jäädä tältä kesältä, koska niitä uusia suunnitelmia tulee päähän kokoajan, nyt vouhkaan siitä paviljongista. katsotaan sitten kesällä, onko varaa ajatella sitä oviaukon puhkaisemista. mutta siis ne köynnösruusut! flammentanz on upeudellaan ehdoton suosikki, mutta miinuspuolena ovat lyhyempi kukinta-aika mitä new dawnilla ja talvettamisen hankaluus. se pitäisi laskea maata myöden talveksi, kuka semmoista viitsii! ja pitääkö se koko ritilä sieltä sitten ruuvata irti, eihän niitä ruusun oksia sieltä saa pois lierutettua. new dawn käsittääkseni talvehtii aika varmasti täällä etelässä ihan seinälläkin ja uusii kukintaansa syksyyn asti. ottaisin mieluusti kommentteja vastaan, jos jollakulla on kokemuksia näistä!
6 kommenttia:
Suojattuna molemmat ruusut selviävät käsittäkseeni III -IV vyöhykettä myöten. Hommaahan siinä on.
Mutta oletko miettinyt kotimaista pohjantähti - köynnösruusua, sitä ei muistaakseni tarvitse suojata talveksi.
pohjantähti on jotenkin turhan vaatimaton, kun kukat ovat valkoiset eivätkä kovin "runsasmuotoiset". pohjantähti olisi ihana juuri siksi kun on suomalainen ja tolkuttoman kestävä, mutta haluaisin punaista kukkaloistoa seinälle. se vaaleanpunainenkin menisi kun on vihreä se seinä!
Mein äiteellä oli flammentanz seinustalla ja peitti sen talveks niin että heitti siihen vaan pari kerrosta harsoa päälle. Ei tarvinnu ottaa ruusua alas!
terhi! vau...
mutta huomasin aikamuodon "oli". onko se nyykähtänyt, ja jos niin miksi?
No ni, tartti oikeen konsultoida muoria, se on ruususpesialisti :) On sillä flammentanz vieläki siinä seinustalla, en mä tienny... Sanos et kantsii kaivaa tooosi syvä istutuskuoppa että saa juuret suoraan, ei kannata väännellä niitä myttyyn. Jalostuskohta tarvis olla n. 10 cm maanpinnan alapuolella ja muhevaa ravinteikasta hepankakkamultaa (meiltä saa!). Talveksi paljon multaa juurelle suojaamaan pakkaselta, on herkkä kohta. Ja yläpään voi suojata ruusupeitteellä tai harsolla. Muori ei ole siis ikinä ottanu sitä alas. Mitäs vielä, sit sanos jotain et jos ostaa sellasen taimen missä on jo lehtiäkin ni se kukkii jo samana kesänä, mut jos ostaa sellasen juurakon, kukkii vasta ensi vuonna.
terhi, saat anteeksi jos veivaan itses jäseneksi blogiin jollain konstilla. kiitos ruusutiedoista!! teidän äiti osaa varmaan sitten neuvoa senkin, minkä verran kakkaa on oikea määrä. syttyy vielä lehdet tuleen jos on sellai fifty-sixty multa-kakka. ota väkeä kaivelemaan taas pinnat pois läjästä ensin niin saan sitä palanutta tavaraa, hahhaa!!
Lähetä kommentti