torstai 19. huhtikuuta 2012

uusia juttuja

eilen koottiin isännän kanssa kasvihuoneen sokkeli ilman pienintäkään parisuhdekriisin tummaa pilvenhahtuvaa yllämme!! olen niin ylpeä itsestäni etten kertaakaan haukkunut isäntää enkä edes joutunut korottamaan ääntäni! toki sokkeli koostui vaan neljästä teräspalkista ja kuudestatoista ruuvista, mutta silti! laitan kuvan uurastuksemme tuloksesta kun saan marian taas skypen päähän antamaan teknistä tukea.

tänään näin västäräkin! aika kylmä on tälläkin viikolla, ja eilen aamulla yö oli järjestänyt ikävän lumi-yllätyksen, mutta onneksi ne sentään tuommoiset sulaa pois päivän mittaan, onhan nyt sentään jo melkein toukokuu. en ole lintuja ruokkinut enää pitkään aikaan kun ei ole lunta, ja linnut on niin siinä penskantekohuumassansa aina kun päivät alkavat pidetä, että ei niitä enää paljon lintulaudalla näy, mutta pohdiskelen että uskaaltaako laudan jo ottaa pois ja puhdistaa. jos kumminkin vappuna on metri lunta, ei voi tietää. mutta västäräkki oli ihana!

rupesin eilen töissä raaputtamaan pionipuskasta viimevuotista röhnää pois että pääsisivät uudet esille, siinä pihalla on aivan mahtava pionipuska, kuka fiksu lienee istuttanut. siinä on kahta eri lajiketta samassa kuopassa, on sellainen iso aniliininpunainen oikein kerrottu mikä haisee pahalle vaikka on kaunis, ja sitten sellainen ei kovin kerrottu vaaleanpunainen minkä keskusta on keltainen, ja ne kukat on oikeasti melkein pään kokoiset! olen erityisen ihastunut tähän vaaleanpunaiseen, ja olenkin kaivellut sieltä alkuja mökille. no nyt sitten kun pusikkoa ronkin siinä, niin oli maa niin kosteaa ja juurakko vähän kohmeista kait, että käteen jäi iso tuppo juuria missä oli isoja pulleita silmuja mukana! voi miten onnellinen olen aina kun saan uusia kasveja!! on ne sitten luonnonkukkia tienposkesta (kuljeskelen kesäisin aina saketöörit mukana), uusi viherkasvi sisälle tai joku tämmöinen ihana ylläri, siitä tulee joka kerta yhtä onnelliseksi! eikä tietenkään olis tullut mieleenkään tunkea niitä takaisin sinne puskan juureen, vaan tuli kiire kotiin! nyt ne on turvassa meidän saunan ikkunan alla, toivotaan ettei kukkimista tarvitse odottaa vuosikymmentä. pioni on kyllä mahtava kasvi, jonka houkuttavuutta vaan lisää se, että kukinta on niin lyhyt, sama juttu alppiruusulla. illan kruunasi vielä isännän keittelemä ohrapuuro omenahillolla höystettynä. 

Ei kommentteja: