keskiviikko 13. helmikuuta 2013

ripuli- ja ystäväblogi

ihanaa, uusia jäseniä!! piristää mukavasti elämää kun saa uusia lukijoita kun muuten on vähän plötsähtänyt välillä, niinkuin esimerkiksi nyt. istuin nimittäin kaksi tuntia pikun kanssa taas tuhatjalassa viime yönä, kotiuduttiin vasta yhdeltä. piku on ollut niin vaisu että ajattelin, että parempi mennä sitten taas. se käveli vähän selkä köyryssä ja ihana kunnaneläinlääkärimme johanna heti kysyi että millon se on pissannut. ajattelin että jos sen rakko paukahtaa yöllä niin parempi mennä suosiolla taas vaan päivystykseen heti kun kattoa liian kauan. pikulla on diagnosoitu idiopaattinen kystiitti joskus muutama vuosi sitten mutta ollaan pärjäilty ilman cystaidia jo kauan. olisi pitänyt tämäkin ennakoida, koska se on uusiva vaiva ja stressistä aiheutuva! en olisi 500 ekiä köyhempi välttämättä muuten nyt!! aika hurja hinta kahden tunnin visiitistä kun ei ollut mistään tehohoidosta kyse, tosi kivuliaasta tosin. nasun pe-ma klinikkareissu maksoi saman. no, ei auta valittaa liikaa, kissa on kumminkin taas saanut hyvän hoidon ja tervehtyy. mutta silti! jotain rajaa hinnoitteluunkin voisi vetää... ostin feliway-haihduttimen tuohon haihduttamaan nyt, jospa siitä olisi jotain hyötyä.

tsot tsot senkin porsas, anti olla viimeinen kerta!

eilen koin myös euforisia hetkiä, sillä aloitin uuden viltin neulomisen, ihanaa...

tuasta se lähtee, 220 silmukkaa.

en millään saanut vastustettua tuota bostonlankaa kun siitä oli tarjous, 20 rullaa tarttui mukaan, kun se edellinen viltti siitä on niin kovin lämmin ja hyvä. tästä tulee isompi, sen tein kolmestatoista kerästä.

eilalta sain töissä aikas ihastuttavan ystävänpäiväyllätyksen!

se on kruunu!

se on e-m:n päähän hieman liian pieni, mutta käytän sitä koristeena, se on aivan ihana! itse en osaa virkata oikein virkkauslangalla mitään, mutta eila on tämän pyöräyttänyt varmaan parissa tunnissa!

bosse prutkuttelee vellikakkaa taas. en pysy oikein perässä siinä, että voiko sitä tehdä joku ruoka, vai voiko antibiootti vieläkin sekoittaa vatsaa vaikka loppui jo varmaan viikko sitten. tietysti voihan sillä olla vaan tosi herkkä vatsakin, mutta yleensä kissat kyllä pakertavat melkoisia pikkukiviä todennäköisemmin. ei se potalla käy epänormaalin usein, kerran tai kaksi päivässä kakkaamassa, mutta ihan prutkua sieltä tippuu. mielenkiintoista eikö olekin, jos miehensä ripuleita joku puisi blogissaan, olisi melko todennäköisesti vakavamielistä keskustelua iltapalapöydässä asiasta, mutta onneksi eläimet eivät tajua eivätkä välitä suolistonsa toiminnan julkisesta pohdiskelusta.

oikein hauskaa ystävänpäivää blogin välityksellä kaikille ystäville ja lukijoille!

1 kommentti:

My life kirjoitti...

Voi, se on kurjaa, kun lemmikit sairastaa. Meidän edesmenneellä Aku-rottiksella oli ripuli syksyll. Siinä olikin siivoamista, kun se latasi tulemaan yöllä matolle. Hooh.