torstai 31. tammikuuta 2013

taas kohelletaan

nonni, nämä nyt taas kasaantuvat. piku oli vähän pipin oloinen eilen aamulla ja mittasin sokerit, 18,5. ei ole kertaakaan olleet noin korkealla sen jälkeen kun meillä alkoi tämä kotihoito pelata. annoin heti 2 yksikköä insuliinia ja viiden tunnin kuluttua sokeri oli onneksi sitten laskenut kuuteen, ja iltamittauksessa oli vähän päälle  5. olin jo varma että ilta istutaan taas päivystyksessä. tänä aamuna se oli taas hiljaa hissukseen yksin vintissä eikä tullut kun huutelin, niin ihan selvä juttu. sokeri oli 14,2. mikä tämän nyt aiheuttaa!! ihan kuin se nousisi stressin takia nyt kun täplis on meillä, en tajua. täplä pelkää pikua kun piku on sille niin sähissyt, mutta tietysti pikkis silti stressaa. sokerikissalla normaaleina arvoina pidetään 10-15, mutta minä annan pikulle insua jos sokrut on kuudesta ylöspäin, koska se voi selvästi huonosti jos sokeri on joku hölmö 10-15. siksi tämä 14,2 on aivan liikaa pikulle vaikka eläinlääkärit sanois mitä. ja toki eläinlääkärinkin mukaan yleisvointi on paras mittari.

täpliksellä oli omalta porukalta tarttunut yskä (en edes tiennyt että koira voi saada yskän ihmiseltä, mutta totta se vaan on!) kun hän tuli tiistaina, ja se on mennyt nyt pahemmaksi kun ne painavat killin kanssa tuolla pihalla. se yskä oli ollut jo menossa ohi, ja nyt se röhkii öisinkin, ei hyvä.

e-m yskii sitä samaa yskää, aivan karsea hevosyskä, meinaa ykät lentää välillä kun lima yrittää ulos. istuin aamuyön hänen vieressään selkää taputtelemassa kun pieni röhisi niin pahasti. kuumettakin tuli yöllä sellainen piikki, hän oli ihan kuuma ja meni peiton alle, kun sanoi että paleltaa. sitten tunnin päästä hän oli taas ihan normaalin tuntuinen.

pieni lepakonkorva on syönyt tellun seurana niin paljon rönsyliljaa, että niitä pieniä vihreitä yrjöjä siivoillaan vähän sieltä sun täältä. aina välillä kuuluu se juomapullon tyhjenemiseltä kuulostava ääni kun jompi kumpi päästelee taas.

ja killi kusi taas sänkyynsä.

mutta johanna on porsinut ja sekä äiti että vauva voivat hyvin. onnea!

2 kommenttia:

Soletuuli kirjoitti...

Jopas on ollut teillä toimintaa...
Meidän hurtat on jo vuorokauden panikoineet, kun katolta putoava lumi tömähtää ikkunapelteihin. Sen ääni on niiden mielestä pelottava.

Tsemppiä noiden sokereiden kanssa - ei ole kivaa arvojen heittelehtiminen.

Noora kirjoitti...

meillä taas ongelmana on koko peltikatto, meteli tärisyttää koko mökkiä kun lumi tulee alas. yöllä meinaa sängystä pudota kun ne lähtevät liikkeelle!

kiitos tsempistä, alku oli varsinkin rankkaa pikun kanssa että sokerit saatiin tasapainoon, pari viikkoa oltiin on/off klinikalla kokoajan, mutta sitten on mennyt paremmin. tämä nousu johtui eläinlääkärin mukaan onneksi stressistä ja on nyt helpottanut kun täplä kotiutui.